Ihana elokuinen viikonloppu takana.

En muista milloin viimeksi olisin ollut niin onnellinen ja rauhallinen viikonlopun jälkeen kuin nyt.
Oli ihanaa kun näin isää ja äitiä pitkästä, pitkästä aikaa ja omat rakkaat poikanikin olivat mukana
mökillä ja huomasin kuinka he kuitenkin nauttivat vielä uimisesta ja yhdessä pelaamisesta sekä
kalaan lähdöstä serkkunsa kanssa.Ja kun tiedän, millaisen taistelun takana se lähtö sinne maalle
on ollut. Nautin siitä että heillä oli selvästi kivaa. Mutta en kyllä epäile sitä hetkeäkään, maisemat
ja puitteet rauhalliseen lomailuun olivat mitä oivallisimmat.
Vai mitä mieltä olette :=)

Kelpaa polskia

Veljeni laittaa joka kesä tämmöisen hyppytornin lapsiaan varten, pojatkin innostuivat...

Minä vain osaa äimistellä sitä rauhaa ja hiljaisuutta mitä täältä löytyy.

Kuvat puhukoon puolestaan!

Näistä maisemakuvista ihan  mikä tahansa kelpaa kyllä minulle muistoksi kesästä ja tosiaankin tämä
oli eka kerta kun valokuvasin näitä maisemia, aina olen kyllä halunnut, mutta koskaa aikasemmin en
ole kameraa käyttänyt niin paljon kuin nyt, kun oman blogin laitoin.
Niin ja aina kun käyn veljeni luona syödään näitä.....

ja mummolassa näitä:

niin ja ei mennyt rikki tämä:

Ei kylläkään paljon puuttunut.! ;=)

Kuuluihan viikonloppuuni myös LipposMarkkinat Rantasalmella, niistä ja muista tekemisistäni siellä

teen oman postauksen seuraavaksi.

Mukavaa elokuista viikonalkua, sain juuri tekstiviestin Matkahuollosta, siellä taitavatkin jo tulla

pelargonioiden pistokkaat Ruusuja ja Rikkaruohoja kaimaltani Tuijalta.

Nämä ovat kuitenkin äitini pelargoniat.