tiistai 14. joulukuuta 2010

Iso harmitus

Ostin matkaltani seimiasetelman, jossa Maria ja Joosef seisovat seimen vierellä ja katselevat alaspäin, oletettavasti kapaloihin. Se pakattiin minulle laatikkoon ja kun sitten lähdön aika tuli siirsin sen reppuun pyyhkeen sisään, ajattelin varjella sitä kolhuilta. Tullessani kotiin totesin, että se oli jotenkin vajaa...
siitähän puuttuu oleellinen osa tätä asetelmaa...
missä Jeesus-lapsi on? 
*****
Olin ajatellut tähdä tästä oikein kauniin ja jouluun sopivan seimiasetelman, vanhaan pieneen kasvihuoneeseen, mutta nyt en tiedä, että jäikö minulta lapsi siihen pakettiin vai oliko tässä ollenkaan sitä. MINÄ en muista...;=(
MITEN ihmeessä en voi muistaa sitä, oliko vaiko eikö?
****
Minulla tökkii pahasti tällä hetkellä, kesä taisi jäädä päälle, miten sekin on mahdollista?
Minä, joka aina olen tykännyt laitella paljon joulua, en saa mitään aikaiseksi. Aurinko teki minulle tepposet, ei piristänyt vaan latisti. Plääh. Anteeksi tämä valitus....ärsyttää ihan itseänikin.
****
Tämä tuottaa kuitenkin minulle iloa, ja muitakin kukkia olen tänään ostanut, joista aion ihan kiusallanikin alkaa väsäämään jouluisia juttuja, hähää...otan yliotteen itsestäni, siitä vätykkäästä Tuijasta, joka on nyt hiipinyt meille.
Miten kaunis se onkaan.

Adventtikynttilöitäkin palaa jo kolme kappaletta...kohta jo neljäs, niin se vaan aika kuluu, ensi viikonloppuna vietämme kahdeksan naisen voimin ns.pikkujoulua, sitä odotan, koska pääsen vierailemaan kauniiseen, jouluiseen kotiin, jospas minäkin siitä innostun.
****
Muistatteko kun kerroin työkaveristani, joka sai sydäninfraktin nuorella iällä, hän oli menehtynyt viime torstain ja perjantain välisenä yönä. SE on niin surullista. Ajattelen häntä paljon, hän oli mukava työkaveri ja kolmen melko pienen lapsen isä, mies, veli, poika...tuntuu jotenkin niin epäreilulta.

Kiitos kovasti edellisen postauksen kommenteista, mukavaa joulun alusaikaa teille kaikille.

Tuija