perjantai 18. helmikuuta 2011

Pakkanen paukkuu

Huh.hirvitys tätä kamalaa pakkasta! Luonto on kyllä todella kaunis huurteisine puineen ja kauniine auringonpaisteineen, joka kyllä jo onneksi vähän lämmittää päiväsaikaan, mutta SILTI...en sano sitä ääneen, en tahdo valittaa..Viime kesä oli ennätyslämmin, oli niitä +36 asteen lämpöjä ja nyt vain on merkki edessä vaihtunut. Onneksi kukkaset ilahduttavat!
Tämän herkullisen värisen atsalean ostin eilen alennuksesta, maksoi vain 7,50 euroa, olihan se sitten otettava, vaikka se on niin nirso tuon veden suhteen, mulle sopii vain pelargoniat, jotka eivät pienestä kuivuudestä välitä.
Mutta se näytti niin kauniilta, eikö vain?
Kotimaiset tulppaanit ovat myös nyt parhaimmillaan, ja edullisiakin. Nämä ostin meidän lähikaupasta 3,95 euroa 10 kpl.
Väinö vähät välittää tästä pakkasesta, aina yhtä iloisesti hän lähtee ulos, ottaa lumikylpyjä ja voisi olla ulkona vaikka kuinka kauan. Sitten on mukava käpristyä mamman viereen telkkua katsomaan. Tässä on Väinön paikka ja minä olen oikealla puolella. Välillä Väinö tulee oikein syliin asti. Meidän pitäisi mennä trimmajalle.Rupeaa olemaan poika vähän tursakkeen näköinen, niin kuin mammansakin.
****
Tänä viikonloppuna täytynee antaa pölypunkeille kyytiä, elikkä huomenna tumpsautan matot ja vuodevaatteet pihalle, saatanpa osan jo yöksi jättää, jotta varamasti kuolevat.  Ihanaa siivota pitkästä aikaa oikein kunnolla ja alkuviikosta lupasivat tulla hakemaan peililipaston, minkä myin tammikuussa. Pääsee vihdoinkin uudelleen maalauspuuhin.
****
Varastossa kävin kurkkaamassa, josko siellä olisi jotain merkittävää...
Aurinko siivilöityy jo mukavasti pelargonien honteloille varsille, ihan vielä en ala uusia multia vaihtamaan, saa odottaa vielä maaliskuulle.
 
Höh...mikäs vika tässä oikeassa puolessa on...;( mitäköhän tuoltakin tulee.Tulppaaneja kait.
Tämä muraatti on ihmeen hyvin säilynyt varastossa.
Syksyllä viime hetkillä ulkoa pelastettu lumikärhö on alkanut venyttää jo varttaan.
Kyllä siellä eloa on näemmä.
****
Kiitos teille ihanille blogiystäville edellisen postauksen tervehdyksistä, ilman teitä elämä olisi tylsää. Oikeesti!
****
NYT siivousten pariin. lupaavasti alkaa tuo mittari laskea alaspäin, pölypunkkien tappoilmat siis.

Toivottelee Tuija

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Ihanaa ystävänpäivää ihanille naisille♥♥♥♥

(Postikortit Inge Löök)
Ottakaamme oppia näistä hassuista mummoista, kuvista päätellen heillä on ihan älyttömän hauskaa yhdessä,aina ei tarvitse olla kaunis ja niin fiini, elämä on naurua ja itkua, ilman toista ei voi olla toista.

***

Ethän vain hylkää yhtään unelmaa, sillä unelmat parantaa maailmaa.


Toivoo Tuija


perjantai 11. helmikuuta 2011

Pilkkukuume iski...

Moooooi!
Vaikka tuntuu, että talvi tiukentaa otettaan, en anna sen häiritä kevään istutusten miettimistä. Plantagenista tarttui tahmanäppiini seuraavanlaiset pussit...ihan niin kuin minulla nyt ei noita jo olisikin jossain kätköissä.;)

Tuoksuherneitä jaksan yrittää kasvatella melkein joka kevät, ja joka onneton kevät niistä tulee sellaisia pitkiä haitukoita, jotka eivät seiso topakasti tolpillaan, vaan letkuavat pitkin pituuttaan. Ja siihen kyllästyneenä marssin Muhevaiselle ja ostan taimet. Jospas tällä kertaa onnistun, yrittänyttä ei laiteta.Noita kosmoskukkia olen valmiina myös ostanut, mutta nyt yritetään ihan itse.Krasseja nyt meikäläinenkin saa kasvatettua. En usko, että kasvattaminen epäonnistuu yrittämisen puutteesta, vaan kärsimättömästä luonteestani.
**
PILKKUKUUME iski...
Meidän paikallisen sisustusliikkeen ikkunassa oli tällä viikolla - 20 % kaikista tuotteista, jarrut kirskuen painelin kauppaan, KOSKA näitä olin käynyt edellisviikolla kuolaamassa siellä ja ajatellut niiden sopivan oikein somasti keittiön apupöydän lamppuihin ja niinhän niitä sitten kaksi lähti mukaani.Pelkkää säästöä.
**
                           Pilkkukuumeen innoittamana joudun varmaankin hankkimaan myös lisää näitä...
 
Harmaan värisenä olisi mukava löytää jostain.Tietääkö joku mistä?
 Olen innoissani lukenut Riitan kirjaa pitkin viikkoa ja huokaillut, olen niiiiiiiin onnellinen kun siellä oli monesta puutarhasta kuvia ja mitä kuvia! Aivan mahtavia puutarhoja on meillä suomessa, siellä jossain piilossa nämä ahkerat puutarhurit kääntävät, lannoittavat ja möyhivät rakkaudella pihojaan, voi miten se ilahduttaakaan minua, sillä tiedän jokaisen nauttivan siitä suunnattomasti, saavan siitä nautintoa, itse rakastan juuri puutarhan laittamisessa sitä, että saa upottaa sormet multaan ja välillä lantaankin, möyriä ja pyllistellä, hipsiä iltahämärissä kastelukannu kädessä vielä viimeistä katsausta luomassa. Asetella tukia ja toivoa, että tuulet ja sateet eivät piiskaa kaunokaistasi nurin. Huoh...Vaikka täällä kirjoittelenkin nyt myös muustakin kuin puutarhasta ja kukista, niin tarkoitukseni oli alun alkaen vain kirjoittaa ja kuvata puutarhaa.Mutta kun niitä kukkia tuppaa löytymään muulloinkin...;) ja kun teitäkin tulisi talvella ikävä, niin onhan niitä aiheita yritettävä keksiä myös talvella
♥♥



Minä lähden huomen aaumulla ajelemaan Rantasalmelle, käymme pikimmiten isääni ja äitiäni moikkaamssa, kun edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Mukava mennä mummolaan, äiti paistaa maailman ihanimmat piirakat ja pullat, niitä täytyy kyllä maistaa, vaikka vähän olenkin yrittänyt keventää.
**
Kiitos kaikille teille mielettömän mukavista kommenteistanne ja innostuksestanne Riitan kirjaa kohtaan, se kirja on varmasti kirjoitettu rakkaudella sisustamiseen ja puutarhaan. Eihän sitä tiedä, vaikka jatkoa seuraisi...
 Nautitaan auringonpaisteesta, mitä onkin luvattu, vaikkakin kylmän puhurin siivittämänä.

Tuija

tiistai 8. helmikuuta 2011

Kuvasatoa Riitan kirjasta

No niin, tässä sitä sitten tulee...iso pino uuni tuoretta kirjaa.
Seuraavat kuvat ovat vain otoksia kirjasta, sieltä sun täältä, kirja on ehdottomasti aivan upea.



Kirjassa on loistava kattaus, wanhaa, romanttista, rouheista, kauniita persoonallisia koteja, suloisia puutarhoja, paljon kaunista katseltavaa, kirja on sekä suomeksi että englanniksi.
Olen aivan otettu, että olen päässyt näiden kirjojen kansien väliin, omalla pihallani. Suosittelen todellakin
kirjan ostamista, koska visuaalinen nautinto on aivan valtava.
****
Ilta oli muutenkin tosi mukava Riitan puodilla, oli hyvää seuraa ( = Anu <====sisäpiiritietoa )
ja herkullista pientä suolaista, makeaa ja kuplivaa juomaa.
ihania kukkia
ja paljon kaunista katseltavaa
Mukavassa seurassa saivat myös vatsalihakset oman treeninsä, kiitos tytöt, olette loistotyyppejä,on ilo tuntea teidät.

Nyt kaikki kipinkapin kirjan kimppuun ja nauttimaan!

Terkuin Tuija

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

TASSUNJÄLKI HIEKASSA...


Sateenkaarentaa Ilonan blogista ja facebook sivulta kopioitu ihana juttu. Itse aion tähän osallistua ja toivoisin, että myös moni blogiystäväni mahdollisesti voisi tähän osallistua. Siksi koipoin tämän tähän , koska koen tämän erittäin tärkeänä asiana.



Tassunjälki hiekassa! Meillä on etuoikeus olla keräämässä apua suomen eläimille ja
SEY:lle Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitolle. Olen luvannut lähettää jokaiselle apua antaneelle ja sähköpostiin osoitteen ilmoittaneelle (aarre@sateenkaarentaa.fi) ottamani kuvan koirasta jolla ei ole kotia, kortti ja sen toimitus ei ...maksa sinulle mitään. Toivon, että kuva ja tämä viestini tavoittaa kauttanne ystäviä ja tuttavia ja saadaan mahdollisimman paljon apua liikkeelle, jokainen voi päättää oman lahjoituksensa itse se voi olla euro, kaksi, kolme tai mikä vain. Kuvan voit tilata nettipuodistakin 0e tilauksen mukana tai noutaa puodilta, luotankin nyt teihin ja siihen että nostatte oman jälkenne tassunjäljen viereen
*****

SEY:n avustustili Suomen eläinsuojeluyhdistyksen liitto tilinumero 800019-1061763. Viitteeksi Sateenkaarentaa. Silloin voimme seurata, että mitkä lahjoitukset tulevat tähän liittyen ja kerron mitä olemme saaneet kasaan yhdessä. Välitetään viesti eteenpäin ja saadessasi kortin lähetä tai kerro sen tarina ystävillesi, pienestä ajatuksesta voi olla kaikki kiinni!
*****

Itse vietin tänään onnellisen koiran kanssa ihanan iltapäivän aurinkoisessa säässä metsälenkillä, jossa Väinö sai haistella jänisten ja kettujen jälkiä. Sitten iiiiiiso kupillinen ruokaa ja nyt onnellinen koira nukkuu omalla paikallaan. Kaikilla koirilla ei ole asiat yhtä hyvin.
Väinön kanssa toivotamme teille kaikille ihanaa alkavaa uutta viikkoa, itse kipaisin tänään

ja se tuntui oikein mukavalta...ilmeestä ei voi tällä kertaa päätellä  mitään, ainahan se vähän huohotuttaa...;),mutta tunne on mielettömän ihana jälkeenpäin. Illalla vielä vähän tunnelmoidaan...
ja huomenna alkaa uusi viikko, uusine kujeineen. Kevättä kohti...kevättä kohti..saletisti natsaa..;)

toivottelee Tuija

perjantai 4. helmikuuta 2011

Tervehdys kuin tuulahdus...


Ihan ensiksi kerron teille, että...
Wanilla Country Chic kirjan julkaisutilaisuus on 8.2. 2011 klo 17-19
Riitan Nurmijärven puodissa..iik..tätä on odotettu.Kerrankin toivon, että viikonloppu menisi nopsaan ohi.
*************
Sitten palataan tähän meidän makkariprojektiin, nyt sitten alkaa olla valmista, joten kuvia tässä, olkaa hyvä.
TÄSSÄ VANHAA...
TÄSSÄ UUTTA..

VANHAA..
UUTTA...
VANHAA...
UUTTA..

KUKKIA..uudella kukkalaudalla...

JA LISÄÄ UUTTA...
Kyllä täytyy sanoa, että paras huone tällä hetkellä, olen ihan älyttömän tyytyväinen lopputulokseen, joskin tuo iso julistetaulu on vielä vähän harkinnassa, josko vaihdan sen toiseen tauluun. Joku siinä vielä nimittäin kaihertaa. Mutta antaa nyt olla, se inspis tulee sitten kun on tullakseen. Ikkunalaudoista olen niiiiin iloinen, siihen saa keväällä pelargoniat odottelemaan kesää...ja muutenkin siihen on kiva laittaa talvella tuikkuja yms. Laitettiin kahteen makkariin nyt nuo kukkalaudat.
Pentikin tumma lasiovellinen kaappi sai yläpuolelleen varastosta kaivetun vanhan naulakon, johon voi sitten ripustella kaikkea kivaa, nuo pussukat ovat laventelipusseja.
Verhot puuttuu vielä, mutta niitäkin nyt makustelen ihan kaikessa rauhassa, laittaisiko pitkät vai kapan..kas siinä pulma...Mutta kaikki aikanaan. Nyt kohti seuraavaa projektia, joka on meidän eteisen paneleiden maalaaminen vihreistä vaalean harmaiksi...ja viimeisenä on sitten olohuoneen katon maalaaminen ja seinien maalaaminen. Se onkin isompi projekti. Kyllä kolmetoista vuotta on tehneet tehtävänsä. Paikkoja on pakko vähän päivittää ja maalaminen on helppo tapa. Niin, että projektit jatkuu....
******
Tänään oli ihana ilma täällä päin Suomea, aurinko paistoi ja voi melkein jo haistaa kevään. Väinön kanssa olimme metsälenkillä, johon oli ystävällinen herra moottorikelkkailija tehnytkin meille loistavan baanan.
Pajunkissoja oli jo vaikka kuinka.
Syksyllä istuttamani callunat näyttävät vielä todella kauniilta, kaikki eivät suinkaan ole yhtä hyvin säilyneenä.
Väinö lähettää KAIKILLE terkkuja ja hännänheilutuksia, loistavaa viikonloppua myös minunkin puolestani kaikille teille ja kiitos todella paljon edellisen postauksen kommenteista ja vielä tervetuloa uudet ystävät.
Seuraava postaus onkin sitten ihanasta kirjasta, laitan teille kuvia tänne, jotta pääsette mukaan tunnelmaan. Siellä on  minunkin puutarhastani jotain...;)

Toivoo Tuija