Kiitos teille edellisen postauksen kommenteista ja myötätuntoisista kommenteista kompurointini suhteen. Käsi on jo paljon parempi ja innostus puutarhan kukkiin ja uuden kukkapenkin sunnitteluun tulla tupsahti sunnuntaina ihan puskista. Hih..tuttavani on muuttamassa wanhaan omakotitaloon, jossa on edellisen omistajan sanojen mukaan "luomupuutarha" eli ei oikeestaan yhtään mitään istutuksia. Joten hän olikin oiva kohde kun aloin ruusuangervoja kaivelemaan pois. Ihana Margit tuli pakettiautollaan hippulat vinkuen ja äkkiäkös kaksi rivakkaa täti ihmistä puskat heilautti pakun takalootaan. Tässä kuva puskilla ja ilman. Nyt vaan suunnittelu vaihe päälle ja hirveä surina käykin päässä, yöunille tuudittaa ihanat mietteet...ainakin liljoja, kaikenlaisia ja paljon, tarhapionia sekä muita pioneja, mutta myös muita sellaisia perennoja, mitä minulla ei koskaan ole ollut. Paljon kukkasipuleita sykyllä etc..<3 mii laik.
Kiviä....ruusuja, kärhöjä...ai, ai...mikä herkkupala, penkki on n.12 m pitkä. Ja on meidän etupihalla.
***
Tällä hetkellä kukkivia on, akileijat, valkoinen mun lemppari, kesäkukat, joista lobeliaa en (ihmettelee itekin) koskaan aikasemmin ole saanut noin rehevänä kukkimaan. Tykkää näköjään olla aamuauringossa, riippaorvokki paleltui keväällä ja olin jo varma että se on vainaa, mutta ei onneksi ollut, verenpisaran ostin kirpparilta ja se oli aika surkea ilmestys, mutta Tuija hoiti sen kuntoon. Nyt palkitsee kauniilla ja runsaalla kukinnallaan.
***
Muitakin pelastusoperaatioita on suoritettu, naapurin puolelta uhkasi villiviini köynnöshortensiaani, ja mietin jo kuumeisesti, että miten ilmoitan naapurille, että aion napsaista meidän puolelle tulevat luikerot poikki. Onneksi ei tarvinnutkaan, vaan hän itse sanoi, että se on kasvanut ihan älyttömästi, että jos haluan voin repiä sen pois..jesh..fiksu naapuri ja sopu säilyi. En anna minkään tulla häiritsemään sen kasvua, koska niin kauan olen siitä haaveillut, edellisessä paikassahan se ei oikein kasvanut hyvin. Täytyy vielä ottaa lisäjalat käyttöön ja repiä loputkin villiviinit pois, jotta saan hortensialle kunnon tuet. Pelastettu on myös pionit, jotka kyllä ovat vähän huonossa paikassa, melkein keskellä pihaa, mutta siihen olen jo tottunut, mutta että joku on isuttanut eri mittaisia pioneita kolme kappaletta samaan penkkiin, niin huoh...
***
Varjoliljat siirsin edellisestä paikasta ja muistelen, että siellä ei ollut yhtään vaaleanpunaista, mutta tässä on yksi, heittelin sinne kyllä viime syksynä työkaveriltani saatuja vaaleanpunaisen varjoliljan siemeniä, liekkö niitä peruja.
***
Pelargoniat kukkii...
joskin tänä vuonna minulla ei näitä olekaan niin paljon kuin aikasemmin. Mutta jokunen kuitenkin.
***
Tämmöisä mietteitä tänään, nyt alan seuraamaan miesten keihään karsintaa, peukut pystyyn suomalaisille.
Toivottelee Tuija
