sunnuntai 31. lokakuuta 2010

ARVONTA SUORITETTU

Hei ystävät rakkaat!
**
Kiitos kaikista ihanista kommenteista ja teitä oli niiiiiin paljon ihania naisia osallistunut arvontaan, tuntui todella ihanalta katsoa listaa. Tein niin, että kopioin kommenttikentän exeliin ja numeroin kommentit ja he jotka olivat linkittäneet saivat kaksi numeroa. Mieheni oli sitten onnettarena.
Palkintona on tämä kirja, OI IHANA JOULUKUU

jossa on esiteltynä muutama aivan ihana joulukoti ja jonkun verran askarteluohjeita.

sen voitti SARPPA, onnea sinulle!
Päätin myös arpoa vielä kaksi onnekasta, joille lähetän kauniin hyvän joulun toivotuksen ruotsiksi ja sujautan mukaan ihanaa jouluteetä.
ja he ovat;
*******
Ottaisitteko yhteyttä minuun vaikka sähköpostilla ( löytyy sivupalkista), jotta voin lähettää paketit.
********
Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille ja sitten kun on 100 lukijaa täynnä, niin arvotaan taas.;=)

Reippain terkuin

TUIJA

perjantai 29. lokakuuta 2010

Kiirettä pitelee

Vihdoinkin pääsin tänne vähän kirjoittelemaan, on ollut niin kiireistä ( mukamas), että en ole kerennyt oikein kuvaamaankaan mitään ihmeellistä, keskiviikkona oli täälläpäin suomea ihana päivä, aurinko paistoi täydellä terällä ja ei olisi uskonut millään, että on kohta jo marraskuu. Minusta tämä syksy on mennyt tosi nopeasti ja suhteellisen hyvillä säillä, olisihan se voinut sataa vaikka melkein jokaisena päivänä, joskus on ollut sellaisiakin syksyjä. Vähän vielä ulkoa kuvia olisi tarjolla.
*****
Jouluruusuni, jonka istutin keväällä näyttää tältä, ei ole kukkia ainakaan vielä ilmestynyt, näitä muuten täytyy ehdottomasti istuttaa ensi keväänä lisää, yritän säästää kaikki, mitä ostan.
Ihan terhakan näköinen se on, pitääköhän sitä peittää jotenkin talven ajaksi? Kuka tietää?
****
Puolukanvarpuja tällä tavalla.
Lankaköynnös on vielä täydessä terässä...taidankin tämän yksilön yrittää talvettaa varastossa

Muraatti on venynyt pituutta kesän aikana, ja on ollut koko syksyn terassin kaiteella, eipä sitä ole pienet pakkaset haitanneet.
Terassin hyllyille laittelin kuusiköynnöksen ja pienet tuikut valoa tuomaan, se näyttää mukavalta illan pimetessä ja kun sytyttää vielä lyhdyt, niin se on siinä.

Niin sitten on vielä tämä hassulainen (herttalyhty)...ihmettelin, että mitä siinä on sellaista pientä syheröä, no mutta kukkiahan ne...ja on se vaan niin hauskaa,
Ensin siihen tulee sellainen valkoinen pallukka ja sitten sen jälkeen torvimainen kukka, jonka päässä on vähän lilaa tai vaaleanpunaista, miten sen  nyt ottaa, kukat eivät ole kovin huomiota herättävät, mutta oikein suloiset ja on vedettävä johtopäätös, että herttalyhty tykkää olla pitkään syksyllä ulkona, kestää mielestäni ihan hyvin pikkuhalloja, itselläni se on ollut suojaisalla terassilla, ikkunalaudalla ja kastelu on ollut välillä tosi niukkaa.
Sisääntuloon olen ostanut jo ihmeekseni katajan, yleensä suosin tuijia, mutta tällä kertaa kataja oli niin paljon paremman näköinen kuin tuijat, joita oli tarjolla, siksi päädyin siihen.
Koristelen sen yleensä valkoisilla ja punaisilla peltisillä sydämillä, nyt en ole vielä kerennyt kaivella niitä esille.

Kaikki teistä tietävät suuren rakkauteni eläimiin ja koiriin tietenkin etunenässä, koska itselläni on aina ollut koira, olen kuitenkin allerginen ihmisten välinpitämättömyydelle korjata koiriensa jätökset pusseihin.
Me asumme kulmatontilla, jossa on tie vieressä, sitä kiertävät niin sunnuntaikävelijät kuin koirienkin ulkoiluttajat säännöllisesti, siksipä olen laittanut kyltin nurmikolle...
mutta, uskokaa tai älkää tämäkään ei auta...korjasin itse melkein kyltin vierestä kakkakikkareet...!
Minusta on tosi törkeää kakattaa koira ihan toisten tontin reunalle ja pissattaakin vielä postilaatikoiden juureen.
****
Laventelit kukkivat vielä hehkeinä..pitäs varmaan kerätä nuo kukinnot talteen ihan niinkuin orvokin kukatkin,jospas sitä nyt viikonloppuna saisi senkin tehtyä.

Amarylliksen kukat ovat pullakoituneet, elikkä näiden kukinta ei varmasti ole joulukuussa, mutta eipä haittaa,odottelen innolla minkälaiset kukkaset sieltä pulpahtaa.
Syksyn kaikki vapaat hetket ovat menneet melkein puutarhan syyspuuhissa ja sisällä on aikamoinen kaaos, kun en ole kerennyt laittaa siellä juurikaan mitään, viikolla ei kerkeä töiden jälkeen, muutakuin siistiä suurimmat ja laittaa seuraavaksi päiväksi ruuat valmiiksi, nyt kun pihalla ei taida enää olla paljonkaan tekemistä, voisi taas kerran yrittää alkaa järjestelemään kotia uuteen uskoon. Kovasti olemme miettineet asunnon myyntiä ja uuden pienemmän asunnon ostamista, haluaisimme talviasuttavan kesämökin, ahhh...se on sellainen ihana unelma. Jonkun verran taitaa olla myös remontin tarvetta, mutta ne hommat aloitamme vasta vuoden vaihteen jälkeen. Olen jo haikeana miettinyt, että jos myymme omakotitalomme, toivottavasti sen ostaa joku sellainen, joka haluaa jatkaa puutarhan hoitamista, ettei työt ole ihan hukkaan menneet.
**********
MUISTAKAAHAN KÄYDÄ VIELÄ KOMMENTOIMASSA PARI POSTAUSTA ALASPÄIN, JOS ET OLE VIELÄ NIIN TEHNYT, SILLÄ ARVONTAAN ON AIKAA VIELÄ PARI PÄIVÄÄ.
IHAN JÄNNITÄÄ, MITÄHÄN SE TUIJA TONTTU ON KEKSINYT...;=)
**********
Hyvää viikonlopun alkua kaikille ja kohta ne alkavat joululaulut kaupoissa soida....ajatella! Ja sukat pitääkin kaivaa esille...;=)
Allaolevat kuvat ovat viime joululta.

ja heittäytyä hämärän hyssyyn!
Toivottelee Tuija

lauantai 23. lokakuuta 2010

Pakkasukon vierailu ja rakkautta ilmassa :)

Tervehdys ystävät rakkaat!
***
Meillä on pakkasukko vieraillut muutamana viime yönä jättäen kauniin kuulan hunnun kasvien päälle.



Kylmän kouraisu ei välttämättä tee kasveista rumia, vaan päin vastoin.

Muraatti on niin kaunis jäisenäkin.
***
Jotain vihreääkin sentään vielä lehtien alta paljastuu.
ja kukkiakin löytyy...vaaleanpunainen hanhikki ei ole vielä luovuttanut.
ja ihana ruusun kukkakin vielä jaksoi ilahduttaa minua.
Alaterssilta ylös pihalle rappuset ovat kauniin lehtiharson peitossa.
Meillä on rakkautta ilmassa  ♥



♥♥♥
            Vähän liikaakin erään herra KOIRAN taholta,
naapurin kaunis Milli-neiti on riehakkaalla tuulella elikkäs juoksullaan ja jättää ihania kutsuvia tuoksujaan joka paikkaan, joita herra Koira ei voi vastustaa. SE on ongelma, tälläkin viikolla Väinö on karannut kolme kertaa, ei syö ja vaeltelee hermostuneena, ulos pitäisi aina päästä ja meno siellä on melkoista vipatusta.
Ei meinaa emäntä kipeän lonkkansa kanssa pysyä perässä ja saatikka sitten kun karkulainen viimein on saatu kiinni, niin raivon määrä on ollut melkoinen, joka kylläkin laantuu suht nopeasti. Eihän herra Väinö luonnolleen mitään voi...mutta aikansa kuluksi voisi vaikka esitellä sukukalleuksiaan, jospas vaikka joku kiinnostuisi.;=O

On meillä muutakin rakkautta  ♥


   Aino-neiti on vihdoin saanut herra seuraa, Aatu-herra tuli, näki ja valloitti.

Aino ja Aatu !
ja heidän kasvattiäitinsä on tietenkin Wanilla Rosen ihana Riitta-emo.
****
Muistakaahan osallistua arvontaan. Tuon edellisen postauksen kommetoijien kesken arvon yllärin ja
olenkin ihan äärettömän iloinen ja otettu kommenttien suuresta määrästä. Kiitän teitä jo tässä vaiheessa nöyrästi.
****
Toivotan teille kaikille ihanaa viikonloppua !
 Tuija

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Se olisi sitten arvonnan paikka

Lupasin arvonnan kun lukijoita on 50 ja nythän se sitten on toteutunut, joten pika pikaa osallistumaan IHANAAN arvontaan, jonka palkintona on VARMASTI jotain jouluista.
*
Elikkäs jättämällä kommentin tähän postaukseen osallistut arvontaan, voit myös linkittää, niin saat kaksi arpaa.Arvonta on 31.10.klo 15.00
*
ONNEA ARVONTAAN !
*


Toivottelee
Tuija

maanantai 18. lokakuuta 2010

Ärsyttävä maanantai.....

Joskus tuntuu, että olisi ollut parempi kun ei olisi herännyt koko päivänä, vaan olisi vetänyt aamulla peiton tiukemmin korville ja hypännyt koko maanantain yli.
*************
Niin olen kait luulosairas, mutta nyt olen varma, siis aivan varma, että minussa on joku vika, muistattekos kun joskus pari kuukautta sitten, kerroin laihduttavani 8 kg, liityin kiloklubiin ( onneksi ei maksanut mitään) ja täyttelin uskollisesti ruokapäiväkirjaa ja liikuin ja tein kaikki mitä käskettiin. Kieltäydyin kaikista (melkein) ihanista omenapiirakkaista ja muista ihanista omenaherkuista, kärvistelin ja huokailin, nyt on todettava, että mitään ei ole tapahtunut, joten googletin kaikki vaivani ja siinäpä se, minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, ihan selvästi....
***************
Onneksi tänään kuitenkin posti toi ihanaa luettavaa
ja kuin noista innostuneena hypistelin vähän

ja lisää
ja vielä pikkasen

Niin vähän helpotti...
**********
Perjantaina kävin Country Whitessa Jumbossa, siellä oli kivoja
kynttilänalusia ruseteilla ja Pentikistä ostin  kauniin sydämen punaisella nauhalla.
******
Sitten innostuin vielä ihmettelemään hulluutta, joka valtasi minut pari vuotta sitten, nimeltään Partylite

SIIS ihan naurettavan, älytöntä....mikä määrä tuikkuja, votiiveja ja muita kynttilöitä.
Ajattelin mielessäni, että olisi parasta käydä Tiimarissa, Pussukassa ja Wanilla Rosessa sanomassa, että Tuija K:lle EI saa myydä kynttilöitä, ennen kuin nuo kaikki on poltettu. Onko teillä kellään tämmöisiä kynttilävarastoja, vai olenko minä jotenkin omituinen? Nyt hävettää....

Kaiken tämän jälkeen painelin metsään Väinön kanssa lenkille ja oikein rivakkaan tahtii vetelin siellä ylös, alas, ylös ja alas, mäkiä ja nyppylöitä, helpotti sekin. Ärsytykseen auttaa ainakin reipas liikunta, vaikka sillä ei näköjään kilojen karistamisen kanssa ole mitään tekemistä.

No okei, tilasin kuitenkin ajan lääkäristä, ihan varmuuden vuoksi. :=)
**************
Anteeksi tämä löpinä, tänään vaan väsytti jotenkin ihan kamalasti aamulla, mietin, että mitenköhän sitä jaksaa sitten kuukauden päästä nousta edes sängystä maantantaisin, sitten kun on ihan pimeää aamulla vielä kymmeneltäkin ja illalla jo heti kolmen jälkeen. Toivottavasti tulisi sitä lunta, olisi edes vähän valoisampaa.
Viikonloppuna sain laitettua rappusten viereen tuijan rautapataan ja siihen laitan valot pimeyttä hälventämään, jahka löydän oikeanlaiset.

Siitä tulee sitten kiva.
Kävin sunnuntaina kirpparilla ja löysin tosi edullisesti a 3,00 näitä ihania vanhoja tyynynpäällisiä ja tosi puhtaita, joten niitä voi pesun jälkeen käyttää vaikka omissa tyynyissä.
ja istutinhan minäkin sitten niitä amarylliksiä, kun sattumoisin Muhevaiselta niitä sopivasti tuijan haku reissullani löysin, ajattelin kyllä vielä viedä varastoon vähäksi aikaa.
********
Niin en usko olevani ainut, joka jo miettii joulu juttuja, ainakin täällä avataan joulupuoti 30.10 niin, että eihän siihen enää ole montaa yötä.
***********
 Niin ja oikeasti enää harmittaa vain ne syömättä jätetyt omenapiirakat .....

Kivaa viikkoa kaikille ja kiitos kaikille kommentojille edellisiin juttuhin ja tervetuloa uudetkin lukijat, heitäkin näyttää aina tasaiseen tahtiin tulevan.

Toivottelee Tuija

lauantai 16. lokakuuta 2010

Metsälenkkiä Väinon kanssa ja vielä kukkia vaikka väkisin

Lauantai siivouksen lomassa ajattelin piipahtaa pienellä metsälenkillä Väinön kanssa, koira on paljon rauhallisempi illalla, kun on saanut viilettää pitkin pusikoita ja nuuhkia kaiken maailman koloja.Heti kotipihalta lähdön jälkeen kuulin hauskaa sirkutusta puiden latvoista ja kyllä, siellähän ne jo olivatkin, nimittäin tilhet, jos katsot tuosta yläkuvasta oikealta, koivun latvassa ne kököttivät ja sirkuttivat, ei tainnut vielä olla tarpeeksi promilleja marja-aronian marjoissa, kun eivät vielä niitä syöneet.Ne on niin hauskoja lintuja ja kauniita. Meillä on paljon pihlajija ja marja-aronioita, ja tilhet tulevat joka syksy syömään isoissa laumoissa loput marjat mitä on mustarastaiden jäljiltä jäänyt. Suloisia.
**********
Matka jatkui
tänne ihanaan metsään, jossa oli kaunis haapalehtimatto polulla, ihmeen kuivaa on, vaikka onhan nyt satanutkin,Väinökään ei liiemmin ollut likainen, vaikka tekikin kaikkensa saadakseen kunnon mutakylvyn.
Väinön juoksennellessa pitkin ojanpohjija, minä kuvasin kauniita sammalia, jäkäliä ja ihania ruskan värjäämiä luonnon omia taideteoksia.
Orpo kukka raukkakin löytyi.
Kotiin palatessani, totesin, että kyllä seppelvarpu on kaunis pensas
siinä on ihana syysväritys, mutta sitä pitää olla paljon, jotta se on näyttävä.
********
Minulla on toista vuotta nyt tuijija kasvamassa ja ihmettelin niiden omituista väritystä, lähempi tarkastelu osoitti, että ne olivat aivan täynnä pieniä käpyjä. Suloisia.

Muuten nämä ovat kasvaneet aika mukavasti, vaikka aluksi pelkäsin, että ne olisivat liian kuivalla paikalla.
Vielä viimeinen silmäys tämän päivän osalta puutarhaan osoitti, että ruusut kukkivat vielä aivan häkellyttävän kauniisti
ja ovat aivan täynnä pulleita nuppuja

Orvokit kukkivat myös, näköjään ensimmäisenä keväällä ja viimeisenä syksyllä.
Juhannusruusun lehdet ovat myös kauniit näin syksyllä.
eikö vain?
***********
Muraatit ovat vielä todella hyvännäköisiä, säilyisiköhän nämä varastossa talven yli?

Ulko-oven vieressä lankaköynnös saa luovuttaa kohta paikkansa suloiselle sypressille punaisessa sankossa.
Callunat ovat kauniita tässä vanhassa astiassa, joka oli verenpisaroiden koti vielä joku aika sitten.
Sisällä olen laittanut tälläiset mehikasvit Ruotsista ostamiini ruukkuihin, niissä on, yllätys, yllätys kruunut painettuna, ostin nämä viime keväänä, kun siellä oli vielä häävouhotus ylimmillään.
Tykkään myös avaimista, on mukava miettiä, että mitähän näillä on avattu ja suljettu.
sekä vanhoista perunakapoista
ja tietysti enkeleistä
Tunnelmallista lauantai illan jatkoa kaikille.
Ja kiitos kaikista ihanista kommenteista viime postaukseeni.

Toivoo Tuija