perjantai 11. helmikuuta 2011

Pilkkukuume iski...

Moooooi!
Vaikka tuntuu, että talvi tiukentaa otettaan, en anna sen häiritä kevään istutusten miettimistä. Plantagenista tarttui tahmanäppiini seuraavanlaiset pussit...ihan niin kuin minulla nyt ei noita jo olisikin jossain kätköissä.;)

Tuoksuherneitä jaksan yrittää kasvatella melkein joka kevät, ja joka onneton kevät niistä tulee sellaisia pitkiä haitukoita, jotka eivät seiso topakasti tolpillaan, vaan letkuavat pitkin pituuttaan. Ja siihen kyllästyneenä marssin Muhevaiselle ja ostan taimet. Jospas tällä kertaa onnistun, yrittänyttä ei laiteta.Noita kosmoskukkia olen valmiina myös ostanut, mutta nyt yritetään ihan itse.Krasseja nyt meikäläinenkin saa kasvatettua. En usko, että kasvattaminen epäonnistuu yrittämisen puutteesta, vaan kärsimättömästä luonteestani.
**
PILKKUKUUME iski...
Meidän paikallisen sisustusliikkeen ikkunassa oli tällä viikolla - 20 % kaikista tuotteista, jarrut kirskuen painelin kauppaan, KOSKA näitä olin käynyt edellisviikolla kuolaamassa siellä ja ajatellut niiden sopivan oikein somasti keittiön apupöydän lamppuihin ja niinhän niitä sitten kaksi lähti mukaani.Pelkkää säästöä.
**
                           Pilkkukuumeen innoittamana joudun varmaankin hankkimaan myös lisää näitä...
 
Harmaan värisenä olisi mukava löytää jostain.Tietääkö joku mistä?
 Olen innoissani lukenut Riitan kirjaa pitkin viikkoa ja huokaillut, olen niiiiiiiin onnellinen kun siellä oli monesta puutarhasta kuvia ja mitä kuvia! Aivan mahtavia puutarhoja on meillä suomessa, siellä jossain piilossa nämä ahkerat puutarhurit kääntävät, lannoittavat ja möyhivät rakkaudella pihojaan, voi miten se ilahduttaakaan minua, sillä tiedän jokaisen nauttivan siitä suunnattomasti, saavan siitä nautintoa, itse rakastan juuri puutarhan laittamisessa sitä, että saa upottaa sormet multaan ja välillä lantaankin, möyriä ja pyllistellä, hipsiä iltahämärissä kastelukannu kädessä vielä viimeistä katsausta luomassa. Asetella tukia ja toivoa, että tuulet ja sateet eivät piiskaa kaunokaistasi nurin. Huoh...Vaikka täällä kirjoittelenkin nyt myös muustakin kuin puutarhasta ja kukista, niin tarkoitukseni oli alun alkaen vain kirjoittaa ja kuvata puutarhaa.Mutta kun niitä kukkia tuppaa löytymään muulloinkin...;) ja kun teitäkin tulisi talvella ikävä, niin onhan niitä aiheita yritettävä keksiä myös talvella
♥♥



Minä lähden huomen aaumulla ajelemaan Rantasalmelle, käymme pikimmiten isääni ja äitiäni moikkaamssa, kun edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Mukava mennä mummolaan, äiti paistaa maailman ihanimmat piirakat ja pullat, niitä täytyy kyllä maistaa, vaikka vähän olenkin yrittänyt keventää.
**
Kiitos kaikille teille mielettömän mukavista kommenteistanne ja innostuksestanne Riitan kirjaa kohtaan, se kirja on varmasti kirjoitettu rakkaudella sisustamiseen ja puutarhaan. Eihän sitä tiedä, vaikka jatkoa seuraisi...
 Nautitaan auringonpaisteesta, mitä onkin luvattu, vaikkakin kylmän puhurin siivittämänä.

Tuija