tiistai 6. toukokuuta 2014

En halua valittaa, mutta....

Mutta missä lämpö ja aurinko ja kevään kukat? Kameran kanssa olen yrittänyt tihrustaa, onko elämää mullan alla....
ilta-auringon puolella sentään pionit  ovat päässeet työntymään ylös....
varjoliljojen topakka rivistä sekä särkyneen sydämen upeat alut antavat toivoa runsaasta kukinnasta.
syreenin silmut pullistelevat toiveikkaana, kärhöt taustalla ujostelevat vielä.
kirjopikarinliljat eivät onneksi olleet kelvanneet jönöjussille
tosin joitakin on katkennut, mutta näyttävät avautuvan vedessä.
toisin kävi krokuksille.....pupujussi oli löytänyt tiensä porttien ja aitojen välistä pihalleni ja tuho oli taattu. Kaikki syöty...sitä minä ihmettelen, että söikö se ne sipulit vai kukanalut? 
pelargonioita olen hiissannut edes takaisin..ulos-sisään..pikkutaimet pitäisi kohta ruukuttaa isompiin.
yksi sentään on innostunut jo kukkimaan.
ihana Clematis 'Nelly Moser' kukkii jo näin komeasti. Onneksi torstaiksi on luvattu vesisadetta, sitä täällä kaivataan.
onneksi sentään orvokit nyrpistävät nenänsä yöpakkasille. Eivät ole moksiskaan.
ja minä kävin taas kivifriikkinä halailemassa vappuna Pyhtään kivet :) ja Väinö-poika pisteli elämänsä rimussa pitkin metsiä...vai mitä tuumaatte tästä kuvasta...:)
liekkö noutaja vai pupujussi ?  Heh...

Oikein mukavaa toukokuun alkua kaikille! 

Pianhan me nähdään Marketanpuistossa mukavalla joukolla, laittelen sitten lähemmin vielä infoa siitä.

Toivottelee Tuija