Ihana elokuinen viikonloppu takana.

En muista milloin viimeksi olisin ollut niin onnellinen ja rauhallinen viikonlopun jälkeen kuin nyt.
Oli ihanaa kun näin isää ja äitiä pitkästä, pitkästä aikaa ja omat rakkaat poikanikin olivat mukana
mökillä ja huomasin kuinka he kuitenkin nauttivat vielä uimisesta ja yhdessä pelaamisesta sekä
kalaan lähdöstä serkkunsa kanssa.Ja kun tiedän, millaisen taistelun takana se lähtö sinne maalle
on ollut. Nautin siitä että heillä oli selvästi kivaa. Mutta en kyllä epäile sitä hetkeäkään, maisemat
ja puitteet rauhalliseen lomailuun olivat mitä oivallisimmat.
Vai mitä mieltä olette :=)

Kelpaa polskia

Veljeni laittaa joka kesä tämmöisen hyppytornin lapsiaan varten, pojatkin innostuivat...

Minä vain osaa äimistellä sitä rauhaa ja hiljaisuutta mitä täältä löytyy.

Kuvat puhukoon puolestaan!

Näistä maisemakuvista ihan  mikä tahansa kelpaa kyllä minulle muistoksi kesästä ja tosiaankin tämä
oli eka kerta kun valokuvasin näitä maisemia, aina olen kyllä halunnut, mutta koskaa aikasemmin en
ole kameraa käyttänyt niin paljon kuin nyt, kun oman blogin laitoin.
Niin ja aina kun käyn veljeni luona syödään näitä.....

ja mummolassa näitä:

niin ja ei mennyt rikki tämä:

Ei kylläkään paljon puuttunut.! ;=)

Kuuluihan viikonloppuuni myös LipposMarkkinat Rantasalmella, niistä ja muista tekemisistäni siellä

teen oman postauksen seuraavaksi.

Mukavaa elokuista viikonalkua, sain juuri tekstiviestin Matkahuollosta, siellä taitavatkin jo tulla

pelargonioiden pistokkaat Ruusuja ja Rikkaruohoja kaimaltani Tuijalta.

Nämä ovat kuitenkin äitini pelargoniat.

Puskien vaihtoviikot ovat taas alkaneet...

Lupasin ystävälleni Keijuangervot, jotka on tulleet aikanaan istutettua ihan omituiseen paikkaan ja olen unohtanut ne sinne tyystin. No hän tuli sitten niitä eilen hakemaan ja menimme niitä kaivamaan, kun esittelin ne
hänelle, oli vähän aikaa ihan hiljaista ja hän kysyi, että montako sulla noita on tuossa. Sanoin , että kaksi...
no  joo..olihan ne aika isoja...kyllä nauratti...

Juu hyvä, että mahtu kottikärryyn

ja autoon

Ei halunnut ystäväni toista samaan kyytiin.;=)

Ollaan silloin tällöin naureskeltu ystävieni kanssa, että miksiköhän mulla kasvaa kaikki niin

valtavan suuriksi, kääpiövuorimäntynikin ovat tosi isoja, ja olenkin alkanut miettiä, että ne ei

oikeasti tainneet olla mitään kääpiöitä vaan ihan normaaleja vuorimäntyjä.

Puutarhahommat ovat olleet jäissä muutaman viikon, mutta nyt kun on satanut vähän vettä ja olen saanut laitettua sisätiloissa vähän paikkoja järjestykseen alkaa jo sormia syyhyttämään uudet puutarhatyöt.

Pelargoniat kasvavat ja kukkivat kauniisti, tässä yksi suosikkini.

Tästä lupasin Ruusuja ja Rikkaruohoja Tuijalle pistokkaita.

Valkoinen Mårbacka.

Olen myös lueskellut ja nauttinut toisten tekemisistä.

Nämä ovat suuria suosikkejani.Varsinkin tämä 112 ruutuikkunaa on  NIIN ihana kirja.

Sain koiraystävältäni  ( hänen emännältään) maistuvan lahja, kun muutaman kerran

kävin Ellin kanssa lenkillä. Elli on muuten MAAILMAN ihanin lappisneito.

Ajatuskin sinusta piristää päiväni.

Lähdemme viikonlopuksi Itä-Suomeen toteamaan omin silmin tuleeko niitä yli 35 asteen helteitä.

Menen kuvaamaan itselleni kauniin paikan, joka on veljeni mökillä. Siitä saunan ikkunasta lauteella

istuessani olen joka kerta ajatellut, että tästä kun kuvan saisi, laittaisin sen talveksi näkyvälle

paikalle. Ja nyt sen teen...

Ihanaa viikonloppua kaikille blogiystävilleni.

Puutarhakalusto....

Ihan pakko näyttää teille, miten ihanan puutarhakaluston ostin Wanilla Rosen Riitalta pari viikkoa sitten.
Sain tänään itsestäni irti sen verran, että vein vanhan sinisen puutarhakaluston ( kaksi penkkiä ja klaffipöytä) kirpparille...en jaksa alkaa jumppaamaan niiden kanssa, jollain voi olla vaikka juuri nyt
tarvetta sellaisille. Sain laitettua tämän ihanuuden niiden paikalle.

Kenkähulluus on iskenyt myös puutarhaani...jättiläinen kävi kylässä.;=D

Kiitos kaikille edellisiin postauksiin kommentoineille, olen niiiin iloinen kun joku käy kurkkimassa

tänne. Yritän myös käydä teitä moikkaamassa, on niin paljon ihania blogeja, joilla meitä hemmotellaan.

Terv.Tuija

IHANAT NAISET RANNALLA

Sanoisin, että iloista naisenergiaa ei voita mikään...pari päivää kaukana muusta maailmasta, ihanien
naisten kanssa, nuoren ja vähän vanhemman tekee ihmismielelle ja sielulle hyvää.
Kädet rakkuloilla soutamisesta ja mieli levollinen kauniista maisemista ja sydän täynnä iloa, että
omistan ihania ystäviä, jotka hyväksyvät minut sellaisenaan kun olen.

Että nää kivet on ihania.

Tämä kesä on kyllä ollut mielettömän kaunis ja lämmin, vaikkakin kasvit ja kukat ovat todella

kärsineet tästä kuumuudesta.Jotenkin rakastan aamuja ja myöhäisiä iltoja, kun on niin

lämmin, että voi syödä aamupalan terassilla ja illalla voi istua myös terassilla ihmettelemässä

maailman menoa.

Nää kivet on joku viskannut

tänne, ainakin siltä ne näyttää.

Ihanat naiset rannalla, varpaat meren hellässä syleilyssä. Tätä on mukava muistella talvella.

Norppa ja sen kaveri....

Tuplaonnea...;=)

Jos oikein tarkkaan katsot, näet valkoposkihanhi perheen kävelyllä...heillä oli kova

kiire kylläkin viedä poikaset turvaan. Mutta niinhän kaikki äidit ja isät toimivat

vaaran uhatessa.

Nyt saa laihdutuskuuri odottaa, pitää maistella kaikkia ihania marjoja, mansikoita ja vadelmia sekä

mustikoita, joista leivoin tälläisen ruismustikkakukon. Ikean vaniljakastike on mielestäni aivan

ihanan makuista, ei liian imelää vaan juuri sopivaa.

Aivan mahtavan ihanaa viikonloppua teille kaikille jotka täällä vierailette.

Nautitaan nyt tästä lämmöstä ja toivotaan, että me puutarhurit saamme pian myös

nauttia raikastavasta ja elvyttävästä vesisateesta.

Toivoopi Tuija

Saaristoreissu tehty ja nyt huilataan

Tiistaina lähdimme ystäväpariskunnan kanssa Saaristokierrokselle, jossa en ollutkaan aikaisemmin käynyt, eli odotukset olivat tietysti korkealla. Ja olihan sitä; paljon katseltavaa ja ihasteltavaa, helle vaan ei sovi juurikaan moottoripyöräilyyn, jalat turpoavat ja paikat jäykistyy, vaikka pitäisi kuinka taukoja ja joisi paljon.

Ensimmäinen ruokapaikka löytyikin läheltä vaikka pikkuteitä pitkin se tuntui piiiiitkältä matkalta, kilometreissä ehkä vain noin 100 km mutta ajassa 3-4 tuntia...Sammatin kievarissa en ollut koskaan ennen
käynytkään ja ruoka oli huippuhyvää ja se ruisleipä, wau...100 vuotta vanhaan taikinajuuren leivottu ruisleipä oli ihanan ohueksi leikattu ja maistui niin taivaalliselta , että tulikin syötyä useampi pala ja päätin, että sitä täytyy käydä ihan erikseen ostamassa itselle.

Sitten matkamme varrella oli aivan ihania sisustusliikkeitä;

Paljon ihania ikkunoita ja taloja!

Ihania kirkkoja, joita ei manner-Suomessa juurikaan näy:

Ihania maisemia, paljon saarelta toiselle lossilla ylityksiä;

Hyvää ruokaa ;=)

Vuohenjuusto on suurta herkkua.!

Ihania lampaita!

Ja Naantalissa vielä arvovaltaista seuraa ;=)

Oli siellä matkalla myös paljon ihania kukkia ja istutuksia..ja kaikkea kivaa, kyllä suosittelen

tälläistä saaristokierrosta, jos on mahdollista läheteä, autollakin se onnistuu vallan mainiosti,

silloin voi myös ostaa jotain kivaa antiikkiliikkeestä: ;=) Minä jouduin tyytymään vain kuvaamaan.

Mutta kotiin on kiva tulla ja että liljat, jotka ostin ennen reissulle lähtöä olivat alkaneet kukkimaan  ja niistä lähti illalla aivan ihastuttava tuoksu.Kyllä koti on maailman paras paikka.

Loma jatkuu vielä viikon verran tällä erää ja kun on näin kuumaa, ettei juurikaan voi pihallakaan mitään tehdä, taidan ottaa ystäväni kutsun, lähteä mökille Pyhtäälle, vastaan.