maanantai 27. kesäkuuta 2011

Kiviä, kransseja ja kukkia

Tervehdys kaikille!
Juhannus meni Pyhtään metsiä koluten ja siellä aivan ihanassa luonnossa ystäväperheen kanssa hermoja lepuuttaessa. Olen sitä mieltä että viherä metsä on kaikkein parasta sielunhoitoa kiireiselle ihmiselle.
Vai mitä mieltä olette näistä kuvista?
Polku paratiisiin.
ainakin Väinön mielestä...:D
Väinöstä reissu oli muutenkin erittäin onnistunut, kun oli hienoa naisseuraa. Elli koira vaan ei oikein kovasti innokkaasta kosiasta välittänyt,  hänellä kun on ikää jo 12 vuotta.
Vanamokranssiainekset löytyivät ja voi että ne on kauniita.
Kranssiksi kääntyivät oikein ihanasti.

Hih..itse tekijäkin näkyi päässeen kuvaan!
***
Kotiin tultiin lauantaina ja sunnuntai menikin sitten vielä pihaa raivaten, totesin taas kerran, että minulle ei pidä raivaussaksia antaa enää, jotenkin tuntuu, että menee suhteellisuudentaju ihan kokonaan. Kasa vaan suurenee ja suurenee ja aina kuitenkin vielä löytyy leikattavaa.
Tällä hetkellä kukkivat pikkujasmikkeet todella runsaasti ja tuoksu on kerrassaan huumaava. Osa vain on jo aika riiskuuntuneita ja viime vuonna niitä leikkasin alas, nyt eivät kaikki puskat kukkineet, mutta kasvussa ovat, joten ensi kesänä voi olla odotettavissa vielä komeampaa kukintaa. Perhonenkin tuli yllätten ruokailmaan jasmikkeeseen ja onneksi kerkesin kuvan ottamaan.
Arvuuttelimme mikä perhonen, ja päädyimme ritariperhoseen, vaikka "silmät" puuttuvatkin, liekkö joutuneet jonkun linnun suuhun.
Pelargoniat ovat näemmä leppyneet, kun alkavat kukkimaan pikku hiljaa.

Pitää vielä laittaa kuvia pioneista, kun niitä vielä on, onneksi olen laittanut niitä useampaan paikkaan, joten vielä voin ohikulkiessa käydä niitä tuoksuttelemassa.

Kiitos kaikille edellisen postauksen kommenteista ja aurinkoista viikon jatkoa kaikille lomalaisille ja muillekin. Itse olen töissä vielä kolmisen viikkoa tällä erää ja sitten alkaa uusi loma.
***
Pakko vielä laittaa pari ihanaa kivikuvaa, vaikka  Vilmalle,  joka taitaa olla yhtä hassuna kiviin, niin kuin minäkin.

Minusta nämä sammalpäällysteiset kivet on aivan ihania.
Ja minäkin pääsin kuvaan Elli-koiran kanssa.

Kesäterveisin Tuija



25 kommenttia:

Ruusa kirjoitti...

KYLLÄ! Vihreä luonto on mitä parhainta sielunhoitoa-ja ruumiin! Kävimme eilen porukalla Myllykoskella tarpomassa, ihanaa!
Lenkkeiltykin on sateen jälkeisessä koivumetsässä ja ai että se tuoksu on jotain niiin mahtavaa!

aivan superit kranssit olet vääntänyt, ihanat! Tuollaisen taidan minäkin tehdä oveen ja sekoittaa jotain muuta ihanaa mukaan..

Kaikkea ihanan kaunista viikkoosi!! :)

mummeli kirjoitti...

kauniit ovat metsäkuvasi! viihdyn myös metsässä hyvin, mutta käärmeiden pelossa en sinne paljon mene, en itseni vaan Himmun takia. juuri kasvattaja koirineen oli lenkillä ja iso käärme koirien edessä sähisi, sai koirat onneksi pois etteivät menneet tuttavuutta tekemään.
Hyvää alkanutta viikkoa!

taburetti kirjoitti...

kauniita kuvia....:)))
Kyllä meillä Suomessa on niin kaunista...:)))
Mukavan kesäisiä päiviä sinulle!
Lämmöllä Jaana

Mielikki kirjoitti...

Luonnolla on uskomattoman voimaannuttava vaikutus. Viisi viikkoa täällä sammalten, kivien ja meren äärellä lataa akkuja kummasti.

Jännä miten bionit kukkivat täällä niin paljon myöhempään kuin siellä. Tai sitten ne odottivat lomani alkamista. Stressitöntä työviikkoa!

sylvi kirjoitti...

Ihanaa luontoa.
Kyllä siellä sielu lepää.
Kauniita kuvia olet laittanut.
Mekin ollaan vuosi sitten kävelty pyhtäällä päin suolla pitkospuita pitkin , koku kansallispuisto ja siellä oli kaunista.
Mukavaa alkanutta viikkoa.

marjamatilda kirjoitti...

Metsä on kirkkoni !
Olen aina käyttänyt metsää sielun- ja mielenhoitajanani, onnistuneesti.
Ihania noi Valamon kasvustot ja kukat ja mitkä kranssit saitkaan aikaan :)

Irmastiina kirjoitti...

Huah, huah, siis kaunista... niin kaunista.

Minustakin metsässä on parantavaa voimaa...missään ei mieleni rauhoitu, kuin metsän hiljaisuudessa...☺

Ilona H kirjoitti...

Vau, mikä idea tuo vanamokranssi! Se on todella upea kasvi! Ilmeisesti lehdet kuivuvat tuohon kranssiin kauniisti käpertymättä??

Paula kirjoitti...

Vanamot ovat oikeita unelmakukkia, ja kranssi vielä! Eräässä toisessa blogissa näin jo valkolehdokeitakin. Näin saa blogeista täydennystä omaankin juhannuksenviettoon: vanamoita ja lehdokeita. Sain juhannuksena nauttia myös ihan oikeista pioneistakin.

Minna kirjoitti...

Kauniita Pyhtään kuvia! Ja pionit ovat aina yhtä upeita, lempikukkiani.

Tosi kauniita puutarhajuttuja täällä blogissasi.

arleena kirjoitti...

Metsä on kuin paratiisi, jossa on helppo ladata akut uudelleen.
Kauniit kivet kuvassasi ja metsäkuvat aivan ihanat.
Vanamo näyttää kiertyvän kranssiksi kauniisti.

Riitta kirjoitti...

Olipa mukava retki kuviesi kera :) Kiitos taas noista kuva kaunokaisista! Kestääkö tollaset vanamokranssit monta päivää ?

Sirkka kirjoitti...

Kyllä vaan olen samaa mieltä, siksi asummekin metsän reunassa, hih!
Kuvistasi huokuu nautinnon lähde...
kauniisti sammaloituneet kivet ovat rakkauteni kohde ja kauniit kranssit olet taitavillasi käsillä sitonut ja suloistakin suloisempi jasmike huumaavalla tuoksullaan viekottelee lähemmäksi, myös kauniin perhosen!
Väinöä tais kiinnostaa lukuiset metsän viehkeät tuoksut...
Tuija ystäväin olet niin mukava ystävä!

Sesse kirjoitti...

Kyllä luonto ja luonnossa liikkuminen on jotenkin hoitavaa...siellä sielu lepää!
Sinulla ne kukat komeasti kukkii!

Irene kirjoitti...

Ihastuttava vanamokranssi!
Nuo metsäkuvat ovat upeita. Vähän samanlaisissa maisemissa vietin itsekkin juhannusta. Valtavan isoja kiviä vihreän metsän keskellä. Siellä sielu lepää.

Marika-valkoistarustiikkia kirjoitti...

Heips!
Aivan ihanat nuo vanamokranssit!!
Meilläkin oli mökki vuokrattuna koko kesäksi Pyhtäältä poikani kanssa muutamia vuosia sitten,kun asuimme väliaikaisesti pois täältä kotoa...oli aivan ihana paikka..mekin samoilimme metsässä päivittäin..Nelli hauva mukana tietty!!
Tosi rauhoittavia nuo metsäkuvat,ja ihania jälleen pihakuvasi...sinulla siellä vaan jaksaa Pionit edelleen kukkia...
Joo,eiköhän me nähdä taas tuossa syksymmällä jonkun tapahtuman merkeissä...se olisi mukavaa Tuija ystäväin!!
Mukavaa työviikkoa sinulle toivottelee Marika

Cheri kirjoitti...

Väinö ja emäntä sulautuvat kauniisti luontoon. Luonto hoitaa ihmistä koska ihminenkin on osa luontoa, vaikka olemmekin jossain vaiheessa ryhtyneet puhumaan niistä erillisinä asioina.
Ritariperhonen nättää olevan, puvun alaosa vain on repeytynyt. Aurinkoista viikkoa!

Virpi kirjoitti...

Ihania kuvia luonnonhelmasta! Kranssit on upeita :) Sun pelargoniathan näyttää hyvältä! Mun alkaa kans elpymään, mutta hitaasti ja varmasti. Toivottavasti saan pian nauttia niiden kukinnasta :) Mukavaa viikkoa sinulle!

Hanni kirjoitti...

Vihreä näkymä on kyllä ihana ja rauhoittava eli taitaa se minustakin olla parasta sielunhoitoa :)

Katselin blogiasi ja voi että on ihana puutarha sinulla! Tuollaiset pionipenkit ovat haaveissa, niin kauniita.

Mukavia kesäpäiviä :)

Elsa kirjoitti...

Herkän kauniit kranssit, tykkääntykkään!

Marge kirjoitti...

Hei Ystäväin!

Aivan ihastuttavia kuvia!! Kyllä Suomen kesä, luonto ja metsä ovat parasta:)
Tuo kranssisi on ihana!!
Minäkin rakastan sammalpintaisia kiviä:)

Hali ja ihanaa kesäviikkoa!♥

Vuokko kirjoitti...

Juhannus meni luonnon keskellä, metsän siimeksessä, kirkasvetisen järven rannalla Lapin maisemissa. Että olet ihan oikeassa: vihreä luonto ja se hiljaisuus varsinkin, on mannaa sielulle. Jaksaa taas ihmeesti arjessa töitä painaa,vaikka sielu taisi jäädäkin sinne metsikköön ;)

Tääkin tykkää kivistä. Mitä enemmän,sitä parempi. Sammalpäällysteisinä tai ilman...

Liisa kirjoitti...

Voi että, on sulla ollut reissu siellä kiviä halailemassa :)
Ihan Elli-koira, Väinön lisäksi tietty..
Ja tosi kiva nähdä kuva susta, näytät siinä kyllä jotenkin vähän eriltä, kun silloin livenä..
Ihania kuvia kyllä kaikki, kivistä kukkasiin :)
Minä sorruin tänään ja ostin kaksi isoa pelargoniaa, valkoisen ja hempeän vaaleanpunaisen ;) lisäksi kaksi mitä lie minipetuniaa (onko sellaisia..?!), toisen pinkkinä ja toisen sinisenä, somia ovat. Naapuri lupasi hoitaa kukkiani lomamme aikana, joten toivotaan, että ovat elossa, kun palataan. Huomenna laitan nuo tän hetkiset pelakat uusiin multiin, parempiin ruukkuihin, jospa ne tuosta vielä tokenis ;)
Me ollaan siis reissussa 5.-18. tai 19.7. sen jälkeen olen heti taas koneella, laita ihmeessä lähempänä viestiä, miten olette pyörillä maisemissa!!! Olisi IIIIHHHAAAANAAAA saada teidän seurue kaffelle :D

elämäni matkat.... kirjoitti...

Mahtavat kivet ja todella kauniita metsäkuvia! Metsässä sitä ihmisen sielu lepää.
Mua aina naurattaa, kun katselen sun pionipostauksia, mulla kun on vaan yksi pikkuinen taimi jossa kaksi nuppua ;)
http://pirkko.vuodatus.net/

MaMMeli kirjoitti...

Voi niin kaunista niin kaunista, että näin kuvienkin välityksellä sielu lepää <3 Ihana tuli tuosta tekemästäsi kranssista! Aurinkoa kesääsi <3