Väsynyttä menoa.

Tämä viikko on ollut tosi väsyttävä ja raskas, ei meinaa millään jaksaa aamuisin ylös kun on jo niin pimeää, kello on soinut joka aamu klo 5.45 ja tämä täti on raahautunut tukka pystyssä ja silmät vielä kiinni aamupalan tekoon, puuroa ja kahvia. Pojan nostatus ylös (hetken olen jo harkinnut PekkaNiskan tilaamista) ja koiran ulos vientiä, sen jälkeen pääsen vasta itse nauttimaan aamupalasta. Pientä flunssan poikasta on edelleen havaittavissa ja on todettava että tämä flunssa on sitkeää laatua. Ostin uusimman Kauneus ja terveys-lehden, jossa kerrottiin, että kannattaa aloittaa vastustuskyvyn nostatus pakurikäävällä ? ;=)

siis tälläiselläkö??

Uh...niin no ei sitä tarvitse tästä alkaa syömään, tästä kammotuksesta onkin tehty teetä, jossa antioksidanttikapasiteetti on lukuina 52 500 kun se esimerkiksi mustikalla on 2 400. siis oikea ihmeaine.

Elikkä voitaisiin taasen todeta, että ulkonäko ei ole tärkeintä vaan sisin.;=)

Meinaan käydä luontaistuotekaupasta kysäisemässä huomenna lauantaina, jospa nämä flunssat sitten jäisivät tähän.

Tänään tein pikasiivouksen kotona, Väinöstä lähtee niin paljon karvaa, että siitä varmaankin saisi villapuseron,jos kutoisi. Muutenkin kun sataa ja ei sada, niin koirasta lähtee tosi paljon roskaa ja likaa lattialle,mutta tätä ihanuuttahan olen vapaaehtoisesti jo neljän koiran verran harrastanut.Siis valitus pois.

Ulkona olen laittanut jätekatoksen vieressä olevaan perunalaatikkoon sammalta, hopealehteä ja koristekaalia, joka oli niin suloinen vaaleanpunaisine keskustoineen, etten voinut vastustaa sitä.

Sisällä taasen ruosteiset uurnat ovat saaneet valkoiset syklaamit

ja ulkona ovat myös krysanteemit toivottamassa ystävät ja kylänmiehet tervetulleiksi.

Nyt on aika sytyttää kynttilät sekä sisään, että ulos

ja nauttia lasillinen, ihanaa saksalaista punaviíniä

ja miettiä vasta huomenna,miten saisi puhtaaksi nämä

Kuva ei tee oikeutta niille, ne ovat toooooosi likaiset, saviset ja mutaiset ällötykset, mutta mitä ei äiti poikansa eteen tekisi, mutta jotain on keksittävä, sillä OMAAN pesukoneeseen en näitä laita.;=)

ja sitten suuri SALAISUUS..jonka paljastan huomenna...olen ostanut Wanilla Rosen  ihanalta Riitalta taas mukavan jutun, siitä olen haaveillut jo monta, monta vuotta ja nyt se sitten on totta. " SE" tulee kotiin huomenna...;=))) jee<3 kiitos Riitta.

IHANAA VIIKONLOPPUA TEILLE YSTÄVÄISENI JA HETI KUN ON 50 LUKIJAA TÄYNNÄ, JÄRJESTÄN ARVONNAN!

Toivotteleepi Tuija