Kirpputori ostoksia ja puutarhan laittelua

No niin, siis sunnuntaina olin SisutajanTaivaan sisustusmarkkinoilla, onneksi sade ei sotkenut ainkaan liiemmin päivää. Kovasti oli kaikkea ihanaa myynnissä, mutta minulla taisi olla joku jarru päällä, kun en nyt niin kauheasti villiintynyt. Jotakin sentään ostin, vanhaa ja uutta. Ihana emalikannu, joka oli pohjasta ehjä, siispä oiva kukkamaljakko ensi kesäksi ja ihanat "kuluneet" kynttilänjalat.

Ihanan torkkupeiton,niiiiin suloisen värinen, siihen on ihana kääriytyä talvella takkatulen ääreen unelmoimaan uudesta keväästä ja kesästä.

Sitten löytyi mukava vanhahtava puulaatikko, hauskalla metallisella kahvalla.Se sai heti uumeniinsa vihreää ihanaa sammalta ja kauniin kukan ( jonka nimeä en muista) siinä on valkoiset marjat. Linnut taitavat siitä kovastikkin pitää, no ei haittaa.

Sekä vanha ikkuna ja kyltti jossa lukee "Rakkaus on ikuista".

Niistä minulla ei ole kuvaa tähän hätään.

Sitten ostin Pialta kahdet, valkoiset ihanat pitsilliset käsipyyhkeet, jotka eivät kylläkään tule minulla käsipyyhkeen virkaa toimittamaan, vaan ompelutan niihin yläosiin kujan ja niistä tulee oivat salusiinit, näytän kuvan jahka ovat valmiit. Sitten ostin vielä Vågan aivan ihanan kaulahuivin, vaalea/vanharoosa väriltään, senkin näätte jossain vaiheessa myöhemmin.

Tänään innostuin repimään kymmenen vuotta vanhat tuoksukuusamat alaterassin seinustalta pois.

Ihan järkyttävä homma, ne olivat kietoutuneet niin tiukkaan noihin ristikoihin, että oikein muutama ärräpää taisi suusta livahtaa näitä repiessä. Huh...mutta se oli pakko tehdä, koska kuusamat olivat jo niin riiskuuntuneet, etteivät enää alaosastaan kukkineet, vaan kukat keikkuivat korkealla katolla ja niistähän ei siellä ole mitään iloa. Istututin tilalle uuden tuoksuköynnöskuusaman ja valkoisen pienikukkaisen kärhön, nimeltään; Clematis alpina, White Moth, siinä oli kauniit valkoiset, kellomaiset kukkaset, toivotaan, että se viihtyy siinä seuraavat kymmenen (ja enemmäkin) vuotta.

Aika kamalat eikö, uusista en vielä ottanut kuvaa, kun pitää vielä tehdä "loppusiivous " illassa ei nykyään enää kovin paljon kerkeä tekemään, kun tulee jo melko aikaisin pimeää.

Näytän vielä köynnösruusun nuppusista ( niitä on tosiaan paljon ) kuvan, jos se nyt enää ketää kiinnostaa, eivät kylläkään enää auenneena ole kauniita, koska on niin märkää ja kylmää.

Kirsikkapuukin on jo saanut ruskan väriä lehtiinsä.

Koristekurpitsat ovat päässeet kasvihuoneen lämpöön sammalpedille.

Köynnökset on jo otettu varaston oven vieressä olevista kukkaruukuista pois, kruunut ovat päässeet ruukkuihin muraateille seuraa pitämään.

Koska eilen ja tänään on mieheni tuonut meille polttopuita talvea varten varaston täyteen

minulla oli peräkärry käytössä ja pakkasinkin vielä kuutamon valossa kaikki köynnösten jätökset kyytin, oli melko aavemainen tunnelma, kuutamo ja huuhkaja huhuili lähimetsässä, vähän nauratti, mutta pakkohan se oli käyttää tilaisuus hyväksi, muuten olisin joutunut niitä kottikärryillä raahaamaan ties minne.

Minusta tuntuu, että olen ainut blogimaailmassa joka vielä puutarhassa touhuaa, olenko jotenkin myöhässä näiden hommieni kanssa? Vielä on paljon istuttamatta sipulikukkia, vaikka kait tuli jossain vaiheessa sanottua etten niitä juurikaan tänä syksynä laita, ainahan minä niin sanon ja ainahan minä niitä kuitenkin laitan.Heh...;=)

Kiitos taas kerran  kommenteistanne edelliseen postaukseen, toivotan kaikille mukavaa syyskuista viikkoa.

Toivottelee Tuija

Rhodot kukkii....

Tänä aamuna ihmettelin, että mitä valkoista noissa mun rhodoissa oikein on...onko lintu käynyt kakkimassa tai jotain muuta roskaa, mutta arvatkaa mitä....se on kukka....jo on maailman kirjat sekaisin, rhodot kukkii syksyllä..katsokaa vaikka itse.

Eikös olekin ihmeellistä.

Muutenkin tänään on ollut niin sateista, että ei ole voinut tehdä sipuleiden istushommia juurikaan, joten sitten kuvasin vähän ruskaa, joka jo pikku hiljaa alkaa näkymään meidänkin pihassa.

Koivuangervot.

Pilvikirsikka.

Villiviini kiemurtelee vuorimännyissä.

Ja enkelipasuunaa, joka on heittele jätettynäkin alkanut kukkimaan ja siinä on paljon nuppuja, noita hauskoja pitkulaisia. Ja tuoksu on ihana.

On tämä erikoinen syksy, kohta on jo lokakuu ( no kohta niin) ja kertaakaan ei ole ollut vielä hallaöitä, daaliat kukoistavat kuin viimeistä päivää. Niistä riittää maljakkoonkin taitettavaksi. Vaikka näitä kesällä haukuinkin, niin ovathan nuo oikeastaan aika ihania.

Ja Väinö, joka jaksaa esiintyä mannekiinina, tässä ilmeen nimi voisi olla, että mitä? teinkö jotain tuhmaa, ei kait...nappasin vaan sukan, enkä anna sitä ennen kuin saan herkkupalan...

Tänään olin aamulla jo aikaisin Zumba-tunnilla, ja nyt tuntuu, että joka ainut lihas jaloissa huutaa armoa.

Mutta sielu ja mieli voi hyvin. Mitä sitä muuta voi toivoa.

Ihanaa lauantai-iltaa teille ystäväiseni, laitetaan kynttilät palamaan ja kääriydytään pehmoisen sohvan syvyyksiin, antaa sataa.

Tuija

Perjantain turinoita

Viikko on vierähtänyt niin nopesti, normaaleissa arkirutiineissa, että ei ole kerennyt edes valokuvaamaan SYKSYÄ. Toinen poikani on aloittanut työharjoittelun ja sinne menemiset ja aamu herättämiset ovat ottaneet voimille.Välillä tuntuu vaikealta itsekkin herätä aamulla 5.45 kun on pimeää ja vettä sataa vaakatasossa. Kyllä äidin sydän on ollut syrjällään, kun M lähtee kevarillaan ajamaan harjoitteluun. Onneksi ensi viikolla voin ehkä viedä hänet sinne autolla, kun paikka vaihtuu. Toinen pojista sai vihdoinkin hammaslääkärikäynnit ohi etuhampaan mustumisen johdosta ( hänelle tapahtui pieneä haaveri ja etuhammas alkoi oireilemaan). Eilen torstaina hänellä oli jalkapallomatsi ja arvatkaapa MITÄ....taas joudutaan hammaslääkäriin. Toisen pojan pää osui poikani suuhun ja SIIHEN hampaaseen, joka juuri korjattiin. Ai että otti pattiin,nyt on TAAS tilattu aika samalle hammaslääkärille ja ilmoitettu vahinko vakuutusyhtiöön. Nyt jo vähän huvittaa tämä tilanne, mutta eilen ei. Sanoin toiselle M:lle että nyt hommaan sulle hammassuojat.
***********************************************************************************
Sen verran olen saanut aikaiseksi, että otin kirpparilta pöydän ja nyt alkaa tuuletus...(reteesti vaan)
katotaan nyt sitten taas, mistä sitä raaskii luopua. Itse kiersin kirpparilla ja löysin sormustinkukan taimia, siis valkoisia, joita olen halunnutkin. Jippii....

Sienimetsäänkin tekisi mieleni, mutta käyn vain Väinön kanssa vähän metsässä katselemassa, että mitä sieltä oikein  löytyy, löytyyhän sieltä sieniä, pieniä ja suuria, mutta ei varmaankaan syötäviä. Kauniita kuitenkin.

Onkohan tää joku tatti..;=)

Alla oiken perhepotretti...

Tämän tunnistan minäkin, mutta näyttää kyllä kauniilta tuolla sammalen suojissa.

Syksyllä on mukava kierrellä lähimetsässä, vaikka siellä tosiaankaan ei taida kovin paljon syötäviä sieniä olla, mutta jotenkin on ihanaa liikkua luonnossa, Väinökin nauttii täysin siemauksin.Tämän metsätien päästä lähtee paljon polkuja, joista voi valita omansa ja mukavaa on se, että siellä ei yleensä ole koskaan ketään ihmisä, joten Väinökin voi olla vapaana.

Vielä pakolliset omenakuvat, näistä riittää jälkipolvillekin kerrottavaa, sillä koskaan ei ole tullut niin suurta omenasatoa kuin tänä syksynä. Mieheni  kuorii ja minä säilön, eikö ole hyvä työnjako.

AURINKOISTA VIIKONLOPPUA TOIVOTTELEN TEILLE JA KIITÄN JA NIIATA NIKSAUTAN KAIKISTA MUKAVISTA KOMMENTEISTANNE EDELLISEEN POSTAUKSEEN.

UUSIA LUKIJOITAKIN OLI TULLUT JA SEHÄN ON MUKAVAA.

JOS KUITENKAAN AURINKOA EI NÄY, TUOKOON TÄMÄ AURINGONKUKKA MEILLE ILON JA VALON.

TERVEISIN TUIJA

Ai niin meinasin unohtaa, sunnuntaina on mukava päivä tiedossa, kun menen sisustuskirpparille tänne.

Aika huvittavaa tää tietty on, itse vien kirpparille ja sitten menen kirpparille törsäämään.

Mutta olen varma, että siellä on mukavaa ja paljon kaikkea kivaa ja varmasti jotain ostettavaakin löytyy.Voin sitten esitellä saalistani teille.

Tehokas viikonloppu

Tänä viikonloppuna on ollut jotenkin niin syksyinen olo, varmaankin johtunee myös siitä , että jo monet kasvit, niinkuin esimerkiksi villivini on alkanut punertua ihanasti. Itse olen  ahkeroinut kukkapenkkien siivouspuuhissa  ja kävinpä mukavalla vierailulla  lauantaina,  josta muutaman ihanan kuvan nappasin ja luvan kanssa esittelen.

Mutta tässä eka projekti josta olen vähän niinkuin ylpeä, että sen vihdoinkin sain valmiiksi.

Tässä on kuva kukkapenkin loppupäästä, joka on aiheuttanut minulle hammasten kiriselyä koko kesän, alkupäässä on pioneita ja tähän olin joskus istuttanut ruusun, joka sitten tekikin juuriversoja ihan kamalasti,niitä pulpahteli joka kohdasta, ajatukseni oli laittaa siis koko penkki täyteen pioneita ja tadaa...niin nyt onkin...

Istutin siihen kaksi uutta pionia Shirley Templen ja kiinanpioni Hanian ja eteen vähän liljoja, ja valkoisia scilloja kevättä sulostuttamaan. Siis muuten uskomattoman syvällä oli ruusun juuret, hampaat irvessä sain niitä repiä, huh.Onneksi se on nyt siinä.

******************************************************************************

Omenia on todellakin runsaasti, mietinkin tässä, että mitä ihmettä näin kanssa pitäisi tehdä, kaikki jotka meillä käyvät saavat omenia mukaansa, olen leiponut piirakkaa ja tehnyt omenahilloa, tietty voisihan niistä mehuakin tehdä. On punaisia...

ja  vaaleita;

ja puussa lisää... ;=)

Seuraavat kuvat ovat erään ystäväni luota, hänellä on aivan ihana kotipaikka tässä ihan lähellä ja kävinkin hänen luonaan lauantaina.

kasvimaan satoa;

mieletön iso kurpitsa, jaksaakohan tuota edes nostaa...

ja suloistakin suloisempi pikku seuralainen, joka iloisesti meitä joka paikkaan seuraili

Kasvihuone olisi ihana olla...tässä kasvihuoneessa kasvaa viiniköynnös ja marjat olivat ihanan makuisia. Olisikohan mulla joku lämmin seinusta, mihin voisi köynnöksen istuttaa? Kovasti tekisi mieli yrittää...

**********************************************************************************

Sisällä olen päivittänyt eteistä, ostin Sisustusliike Pussukan elokuun alennuksesta tämän avolipaston eteiseen ja siihen hommaan vielä isot kannelliset korit lapasille,villasukille ja pipoille.Toivottavasti Väinö ei kovasti innostu niistä...;=) sillä on välillä tapana vähän innostua sellaisista asioista, jotka eivät oikeastaan sille kuulu.

Ihanaa syksyistä viikkoa kaikille teille jotka täällä vierailette, sydämellinen kiitos kommenteistanne, ne ilahduttavat minua kovasti.

Loviisan Wanhat talot...

Heillurei kaikille, tauti alkaa olla voitettu kanta ja silmät tavoittavat koko ajan retuperällä olevia pihan parannuskohteita...tässä tulee vielä kova rutistus ennen kun voi heittää jalat seinälle tältä kesältä.
************************************************************************************
Niin kuin aikaisemmin kerroin olinhan siellä Loviisassa minäkin. Minulle kävi vaan vähän höperösti noiden kuvien kanssa, vahingossa kun piti tallentaa, niin tuli deletoitua muistikortillinen Loviisan ihania kuvia. Mutta ajattelin kuitenkin muutamia kuvia parista kolmesta kohteesta esitellä teille, onhan blogissani lukijoita käsittääkseni muualtakin kuin pääkaupunki seudulta ja ehkä heistä on mukavaa kun voi vaikka näin kuvien välityksellä osallistua siihen mukavaan tapahtumaan. Vaikka kaitpa siellä aika moni on käynytkin.Jotenkin harmitti kun tällä kertaa Loviisassa ei ainkaan lauantaina aurinko meitä hemmotellut ja oli aika kylmäkin.
Mietittiin ystäväni kanssa, että oikeastaan tämä Vanhat talot - tapahtuma voisi olla vaikka vähän aikaisemmin elokuussa, silloin voisi takuuvarmemmin olla vähän kauniimmat ilmat. Minun kuvani jotka tähän nyt liitän, ovat lähinnä puutarhakuvia, en oikein viitsi toisten kotoa kuvia esitellä.

Tämä talo on yksi suosikkikohteista, koska siinä on niin kaunis ja runsas pihapiiri.

Poikkeus vahvistaa säännön, ainut sisäkuva.

Ahh..miksi minun köynnöshortensiani ei kuki ja kimurtele näin.

Ihana kasvihuone.

Loikoiluun ja unelmointiin.

Tämä seuraava talo on Loviisan rikkaimman miehen kauppaneuvos Israel Sucksdorffin kesämökiksi rakennuttama komea huvila.Se oli sisäpuolelta purettu ihan kokonaan.

Ihania ikkunan koristelautoja.

Nämä köynnökset on niiiiin ihania näissä vanhoissa taloissa, peittävät melkein koko rakennuksen.

Tässä talossa on ollut wanha kauppa,jossa on tällä hetkellä kirja ja levykirppis.

Tässä talossa on tämä ihana seinä, jossa kaunis taulu.

Siniset tuolit sopivat niin ihanasti tuohon vanhojen omenapuiden alle.

Hauskoja asetelmia

Tässä tältä erää Loviisaa, toivottavasti joku sentään jaksaa katsoa loppuun asti, kun taitaa tulla tosi pitkä pläjäys, kuviahan tietty on lisää, mutta on niin vaikea valita mitä esittelee.Kyllä noissa wanhoissa taloissa on ihan oma tunnelmansa, tahtoisin itse myös asua tuollaisessa , mutta sitten varmaan saisin asua siellä yksin,mieheni ei ole kovin innostunut näistä. Hänestä niissä on liikaa korjaamista, ;=) hm..niin tietysti.

*******************************************************************************

Minä kävin sipulikukka ostoksilla, nyt laitetaan liljoja ja valkoisia skilloja vähän joka paikkaan, voi että puutarhamyymälät pursuavat mitä ihanimpia tulppaanin sipuleita, on vaikka minkä värisiä, mutta taidan jättää ne tällä kertaa ostamatta, jotenkin ne aina katoavat johonkin, kukkivat vain yhtenä keväänä, en tiedä teenkö jotain väärin, kun eivät kestä. Minä olen nyt niin täynnä energiaa tuon sairastamisen jälkeen, että ihan pelottaa minkälainen myllerrys on tulossa, puutarhahommia kyllä riittää, joka lähtöön, on kompostin tyhjennystä ja muutamia istutusjuttuja, on reunojen kanttausta ja kasvimaan ( vihdoinkin ) kitkemistä niistä hemputin ohdakkeista joita siellä on ihan älyttömästi, ajattelin laittaa siihen talveksi sellaisen paksun katekankaan ja toivoa että rikkaruohot eivät enää ensi kesänä ole minun riesana siellä.Paljon siinä on hommaa ja ajattelin pyytää miestäni tekemään sellaiset isot istutuslaatikot ensi keväksi, niihin voisi sitten laittaa salatit sun muut yrtit, voisi olla vähän helpommin hoidettavat.

No niin hommiin vaan, ai niin, otin kuvan naapurin viiniköynnöksestä, ai että se on minusta niin suloinen kun siihen tuleen nuo siniset ihanat marjat

Toivoopi Tuija