perjantai 4. helmikuuta 2011

Tervehdys kuin tuulahdus...


Ihan ensiksi kerron teille, että...
Wanilla Country Chic kirjan julkaisutilaisuus on 8.2. 2011 klo 17-19
Riitan Nurmijärven puodissa..iik..tätä on odotettu.Kerrankin toivon, että viikonloppu menisi nopsaan ohi.
*************
Sitten palataan tähän meidän makkariprojektiin, nyt sitten alkaa olla valmista, joten kuvia tässä, olkaa hyvä.
TÄSSÄ VANHAA...
TÄSSÄ UUTTA..

VANHAA..
UUTTA...
VANHAA...
UUTTA..

KUKKIA..uudella kukkalaudalla...

JA LISÄÄ UUTTA...
Kyllä täytyy sanoa, että paras huone tällä hetkellä, olen ihan älyttömän tyytyväinen lopputulokseen, joskin tuo iso julistetaulu on vielä vähän harkinnassa, josko vaihdan sen toiseen tauluun. Joku siinä vielä nimittäin kaihertaa. Mutta antaa nyt olla, se inspis tulee sitten kun on tullakseen. Ikkunalaudoista olen niiiiin iloinen, siihen saa keväällä pelargoniat odottelemaan kesää...ja muutenkin siihen on kiva laittaa talvella tuikkuja yms. Laitettiin kahteen makkariin nyt nuo kukkalaudat.
Pentikin tumma lasiovellinen kaappi sai yläpuolelleen varastosta kaivetun vanhan naulakon, johon voi sitten ripustella kaikkea kivaa, nuo pussukat ovat laventelipusseja.
Verhot puuttuu vielä, mutta niitäkin nyt makustelen ihan kaikessa rauhassa, laittaisiko pitkät vai kapan..kas siinä pulma...Mutta kaikki aikanaan. Nyt kohti seuraavaa projektia, joka on meidän eteisen paneleiden maalaaminen vihreistä vaalean harmaiksi...ja viimeisenä on sitten olohuoneen katon maalaaminen ja seinien maalaaminen. Se onkin isompi projekti. Kyllä kolmetoista vuotta on tehneet tehtävänsä. Paikkoja on pakko vähän päivittää ja maalaminen on helppo tapa. Niin, että projektit jatkuu....
******
Tänään oli ihana ilma täällä päin Suomea, aurinko paistoi ja voi melkein jo haistaa kevään. Väinön kanssa olimme metsälenkillä, johon oli ystävällinen herra moottorikelkkailija tehnytkin meille loistavan baanan.
Pajunkissoja oli jo vaikka kuinka.
Syksyllä istuttamani callunat näyttävät vielä todella kauniilta, kaikki eivät suinkaan ole yhtä hyvin säilyneenä.
Väinö lähettää KAIKILLE terkkuja ja hännänheilutuksia, loistavaa viikonloppua myös minunkin puolestani kaikille teille ja kiitos todella paljon edellisen postauksen kommenteista ja vielä tervetuloa uudet ystävät.
Seuraava postaus onkin sitten ihanasta kirjasta, laitan teille kuvia tänne, jotta pääsette mukaan tunnelmaan. Siellä on  minunkin puutarhastani jotain...;)

Toivoo Tuija

maanantai 31. tammikuuta 2011

Melkein valmista

Ihan tässä vaan tulin ilmoittelemaan, että kohta on sisutuskin ihan valmiiksi saatettu. Kun kerran päätin, että uutta ei hankita, niin sitten ei hankita. Parit kaapit on saanet sukat alleen ja varastossa on Tuija tuulenpuuska käynyt ahkeraan. Ja löytyyhän sieltä yhteen sopivaa. Nyt kyllä olen vähän hämmästynyt näistä valinnoistani, mutta täytyy sanoa, että tämä on NYT minun näköistä. Melko tummaa siis, höystettynä vaalealla.
Lattialistat puuttuvat vielä.

Mutta reiskat ovat jo ojennuksessa. Oli se vaan hyvä,että en höyrähtänyt enemmän siihen tapettiin, vaikka se ihana olikin.
Tulppaaneja ostin lauantaina, kotimaisia ovat, eikä ihan kamalan kalliitakaan olleet. Sunnuntaina olimme keilailemassa ja muutenkin vietimme aikaa perheen parissa. Aamupäivällä kävin entisen työkaverini kanssa hiihtämässä ja huh. että oli raskasta, tuuli tuiversi melko napakasti ja osa ladusta oli pellolla, joten välillä ei tiennyt, että hiihdinkö ojassa vai missä, kun latua ei näkynyt.Oltiin me reippaita. Sunnuntaina muuten oli ihana ilma, aurinko paistoi ja lämmittikin jo mukavasti.

Meidän Alepassa, ajatelkaa...Alepassa oli NÄIN ihania ruusuja, oli ihan pakko ostaa, ne voi sitten vaikka kuivata myöhemmin.
Kiitos teille ihanat ystävät kommenteistanne ja oikein mukavaa helmíkuun alkua, kevät tulee ja päivät pitenevät ja voi kaikkee ihanaa.....;)

Toivottelee Tuija


perjantai 28. tammikuuta 2011

Lisää tunnustuksia

Oi, voi olen niin ilahtunut Sylviltä saamastani tunnustuksesta, että vaikka jo olenkin vastannut tähän samaiseen tunnustuskyselyyn jo aikaisemmassa postauksessani, niin ajattelin palata vielä aiheeseen.
Tällä kertaa, en tunnusta mitään...heh...vaan ajattelin listata seitsemän kaunista asiaa luonnosta ja puutarhasta, koska rrrrrakastan puutarhurointia ja se tekee minut iloiseksi. Tällä hetkellä kun tätä kirjoittelen aurinko paistaa ihanasti ja tekee heti mielen oikein iloiseksi, tänään on mentävä kukkakaupan kautta ja kurkistettava, joko niitä helmililjoja olisi tarjolla, jos ei niin tulppaanit saavat kelvata. Vaikka eihän niissäkään mitään vikaa ole.

1. Kivet ja kalliot ovat  ihania, niissä on jotain mikä vetoaa minuun. Pidän kaikesta vakaasta ja turvallisesta, kivet edustavat minulle turvallisuutta ja vakautta.


2. Kevät on suosikki vuodenaikani, voisin pitää kaikki lomani silloin...


3.Kaikki vanhat tavarat, ikkunan pokat ym.s, rauta-uurnat, kruunut kuuluvat puutarhani koristeluun.

4. Kaikki kukat ovat kauniita, toisia vain on helpompi ns.rakastaa tolkuttomasti, niin kuin...

...nyt Vanamoa, joka on kaikessa vaatimattomuudessan kauneimpia metsän kukkasia.
tai valkovuokkoa, jonka ilmestyminen lähimetsikköön, on kevään ihanimpia juttuja.
tai pioneja, joiden kukinta aikana, minua on turha yrittää pyytää poistumaan pidemmäksi aikaa kotoani.
;=)

tai ihanasta lemmikistä, joka kurkistaa varovasti ja hyväksyntää anellen kiven takaa.


5.Kauniit maisemat ovat meille suomalaisille niin rakkaita ja niitähän meillä riittää.
6.Ihan itse kasvatetut vihannekset maistuvat äärettömän hyviltä, siksi on pakko aina yrittää uudelleen ja uudelleen.
Ja voi sitä onnistumisen riemua..

7. Eläimet, kaikki ja kaikenlaiset, ovat luontoäidin ihana lahja meille kaikille.

tai
tai
ja vaikkapa
niin ja tietysti
ja myöskin

No niin, tämmöiset oli tänään ajatukset. Kiitos vielä Sylville tunnustuksesta ja luulempa aika monen olevan kanssani näissä asioissa samalla aaltopituudella. Eikö vain?
****
Tänään menen heti töiden jälkeen valitsemaan maalin meidän makkariin ja varmaankin saamme huomenna maalaukset tehtyä. Jippiii...olen ihan innoissani. Joten teitä varmaan odottaakin seuraavaksi kuvia ja tunnelmia sieltä.
****
Tänään 28.1. tyttäreni täyttää 21 vuotta, aika on kulunut niin nopeasti ja ilokseni täytyy todeta, että hänestä on kehkeytynyt suloinen, mukava ja erittäin sosiaalinen ja tunteva neitokainen. Olen iloinen, että hän on löytänyt rinnalleen mukava  poikaystävän ja että hänellä on asia kunnossa. Sunnuntaina menemme keilaamaan koko perheen voimin ja syömään ravintolaan hänen kunniakseen.
****
Oikein paljon kiitoksia edellisen postauksen kommentoijille.Ja mukavaa viikonloppua kaikille.

Toivoo Tuija

PSSSSTTTT...oli ihan pakko tulla kertomaan, että maalikauppaan menin ja voihan nenä...mulla oli tapettikirja kainalossa, kun tulimme pois...nyt tuli ongelmia...;) reilussa kymmenessä vuodessa on tapetit muuttuneet ja aivan ihastuttavia tapettaja oli tarjolla, nyt sitten mietitään yön yli, jospa laitettaisiinkin yhdelle seinälle tapetti, muuten maalataan. Maali tuli kyllä hankittua, mutta jos tapettia tulee, se pitää tilata.




maanantai 24. tammikuuta 2011

Tunnustuksia!

Mukavaa alkanutta, viimeistä kokonaista, tammikuun viikkoa kaikille ihanille blogiystäville!
Viikonloppu vierähti ihan vaan kotona oleillessa, laiskotellessa suorastaan,  kun remonttimieheni on sairastellut.Kävinhän minä kirpparilla, Hyvinkäällä, Haka-kirppiksellä tyttäreni kanssa, mutta saalis jäi laihanlaiseksi.
Kävin myös hiihtämässä, mutta en näillä suksilla. Heh...olisi voinut olla reissu pikkasen raskaampi näillä taivaltaa. Nyt sitten toivotaan, että remppa edistyy ja että viikonloppuna viimeistään päästään sutimaan.
***
Sain suloiset ja mieltäni kovasti lämmittävät tunnustukset, Markalta, Irmastiinalta ja Tanskulta ja Liisalta.
Kiitos kovasti näistä tunnustuksista ja nythän minun täytyy kertoa seitsemän asiaa itsestäni, siispä...hm..hm...hmm...

1.Rakastan talvea ja vihaan sitä myös...kun olen nainen,en osaa päättää, kumpaa enemmän..;)

2.Olen ollut aiemmin varmaankin 20 vuotta punapää, mutta nyt olen muuntautunut...mutta voipi olla, että palaan takaisin vanhaan kuosiin.

3.Rakastan liikuntaa ja se on ainut asia, mikä saattaa mennä joskus ( huom. joskus harvoin) sisustuksen ja puutarhan edelle.

4.Tahtoisin toisen koiran ja kissan, mutta kun....ehkä sitten, kun jään eläkkeelle, ja voin olla niiden kanssa enemmän kuin nyt. Siihen kyllä on vielä valitettavasti jonkun verran aikaa..Mutta jos voitan lotossa, hommaan paikan missä varmasti on eläimiä enemmän kuin kaksi...;) siis paaaaaaljon, koska rakastan myös yhtä Tomppaa, joka on poni, sellaisenkin haluaisin.

5.Itken ilosta sekä surusta, olen tunteellinen siili...välillä myös kiroileva siili..Jokaisen Kadonneen jäljillä - jakson olen katsonut, nenäliinapaketti vieressä, ja ollut onnellinen heidän puolestaan.

6.Rakastan lapsia, mutta olen iloinen, että omani ovat jo näinkin isoja, kun ovat, eli tyttäreni on 21 vuotta ja poikani täyttävät heinäkuussa 18 vuotta.

7.Luonto on minulle tärkeä, en voisi kuvitellakaan asuvani kaupungissa, tahtoisin asua vielä enemmän maalla, mutta mieheni on "stadilainen", hän ei halua muuttaa korpeen, joten olen joutunut tekemään kompromissin, mutta siksi varmaan asumme omakotitalossa noin 30 km päässä Helsingistä.

Tämmöisiä tunnustuksia...tahtoisin jakaa tämän tunnustuksen kaikille, jotka minun blogissani vierailette, haluaisin tietää teistä"salaisuuksia", joten nappaa tämä täältä mukaasi ja kerro itsestäsi.
***
Olen muuten miettinyt, että mitenköhän kauan tätä lunta vielä sataa, sitä nimittäin on paljon enemmän kuin esimerkiksi viime talvena, vaikka silloinkin oli paljon.




Eipä oiken enää ole paikkaa mihin lunta voisi kipata, pieniä polkuja on, liiteriin ja varastoon ja lintujen syöttöpaikalle..
Tuolla ne minun New Dawn-köynnösruusut nukkuvat "ruususen untaan", tämä talvi on suojannut heitä todella hyvin, joten uskompa niiden selvinneen hyvin.

Sisääntulossakin ovat jouluksi ostamani kranssit ja katajat hyvässä kunnossa.
Ai  niin, kävin kirpparilla ja ostinhan minä jotain...eurolla...;)
Jouluruusun...jonka istutan puutarhaan keväällä, muiden noin viiden jouluruusuni kanssa.
sekä kaksi niin suloista lyhtyä.
*****
Tämmöisiä talvisia turinoita tällä kertaa ja kun katson työhuoneeni ikkunasta ulos, en ylläty yhtään,
L U N T A
satelee hissukseen. Rakastan vai vihaan...;)siinäpä kysymys?

ToivooTuija