Tunnustuksia!

Mukavaa alkanutta, viimeistä kokonaista, tammikuun viikkoa kaikille ihanille blogiystäville!

Viikonloppu vierähti ihan vaan kotona oleillessa, laiskotellessa suorastaan,  kun remonttimieheni on sairastellut.Kävinhän minä kirpparilla, Hyvinkäällä, Haka-kirppiksellä tyttäreni kanssa, mutta saalis jäi laihanlaiseksi.

Kävin myös hiihtämässä, mutta en näillä suksilla. Heh...olisi voinut olla reissu pikkasen raskaampi näillä taivaltaa. Nyt sitten toivotaan, että remppa edistyy ja että viikonloppuna viimeistään päästään sutimaan.

***

Sain suloiset ja mieltäni kovasti lämmittävät tunnustukset, Markalta, Irmastiinalta ja Tanskulta ja Liisalta.

Kiitos kovasti näistä tunnustuksista ja nythän minun täytyy kertoa seitsemän asiaa itsestäni, siispä...hm..hm...hmm...

1.Rakastan talvea ja vihaan sitä myös...kun olen nainen,en osaa päättää, kumpaa enemmän..;)

2.Olen ollut aiemmin varmaankin 20 vuotta punapää, mutta nyt olen muuntautunut...mutta voipi olla, että palaan takaisin vanhaan kuosiin.

3.Rakastan liikuntaa ja se on ainut asia, mikä saattaa mennä joskus ( huom. joskus harvoin) sisustuksen ja puutarhan edelle.

4.Tahtoisin toisen koiran ja kissan, mutta kun....ehkä sitten, kun jään eläkkeelle, ja voin olla niiden kanssa enemmän kuin nyt. Siihen kyllä on vielä valitettavasti jonkun verran aikaa..Mutta jos voitan lotossa, hommaan paikan missä varmasti on eläimiä enemmän kuin kaksi...;) siis paaaaaaljon, koska rakastan myös yhtä Tomppaa, joka on poni, sellaisenkin haluaisin.

5.Itken ilosta sekä surusta, olen tunteellinen siili...välillä myös kiroileva siili..Jokaisen Kadonneen jäljillä - jakson olen katsonut, nenäliinapaketti vieressä, ja ollut onnellinen heidän puolestaan.

6.Rakastan lapsia, mutta olen iloinen, että omani ovat jo näinkin isoja, kun ovat, eli tyttäreni on 21 vuotta ja poikani täyttävät heinäkuussa 18 vuotta.

7.Luonto on minulle tärkeä, en voisi kuvitellakaan asuvani kaupungissa, tahtoisin asua vielä enemmän maalla, mutta mieheni on "stadilainen", hän ei halua muuttaa korpeen, joten olen joutunut tekemään kompromissin, mutta siksi varmaan asumme omakotitalossa noin 30 km päässä Helsingistä.

Tämmöisiä tunnustuksia...tahtoisin jakaa tämän tunnustuksen kaikille, jotka minun blogissani vierailette, haluaisin tietää teistä"salaisuuksia", joten nappaa tämä täältä mukaasi ja kerro itsestäsi.

***

Olen muuten miettinyt, että mitenköhän kauan tätä lunta vielä sataa, sitä nimittäin on paljon enemmän kuin esimerkiksi viime talvena, vaikka silloinkin oli paljon.





Eipä oiken enää ole paikkaa mihin lunta voisi kipata, pieniä polkuja on, liiteriin ja varastoon ja lintujen syöttöpaikalle..

Tuolla ne minun New Dawn-köynnösruusut nukkuvat "ruususen untaan", tämä talvi on suojannut heitä todella hyvin, joten uskompa niiden selvinneen hyvin.

Sisääntulossakin ovat jouluksi ostamani kranssit ja katajat hyvässä kunnossa.

Ai  niin, kävin kirpparilla ja ostinhan minä jotain...eurolla...;)

Jouluruusun...jonka istutan puutarhaan keväällä, muiden noin viiden jouluruusuni kanssa.

sekä kaksi niin suloista lyhtyä.

*****

Tämmöisiä talvisia turinoita tällä kertaa ja kun katson työhuoneeni ikkunasta ulos, en ylläty yhtään,

L U N T A

satelee hissukseen. Rakastan vai vihaan...;)siinäpä kysymys?

ToivooTuija

Remonttia ja flunssaa, plääh...

Tervehdys ystävät!

No ainoastaan toinen noista on plääh...siis tuo flunssa. ! Eikä edes mulla, vaan sillä Reiskalla, jonka piti sitä remonttia suurimmaksi osaksi tehdä, elikkä tällä mun armaalla miehelläni. Eihän sitä voi tikkaille päästää, kun alkaa huimaamaan. Tänä viikonloppuna sitten valkkaan vaan maalit, antaa nyt Rofa-Reiskan parannella ittensä työkykyiseksi. Kyllä minä taas kerran kysyin, että kukakohan se tässä perheessä EI ottanut sitä infulenssa piikkiä. Häh, mitä? Ja tietenkin, kun nyt tuon suustani päästin, olen itse ensi viikolla kipeänä.;)

Tässä kuva meidän makkarista "vanhana". Tykkäsin alun alkaen kovastikin tuosta tapetista, mutta se on aikansa elänyt. EI tapettia enää kiitos.

Oli kuulemma tooooosi tiukassa tuo tapetti, hyvin siis laitettu aikanaan.

Nyt on seinät putipuhtaat....

ja aurinkokin pilkistää sälekaihtimien takaa..Makkarin ikkunan takana on meidän terassi.

Että tämmöinen remontti. Nyt olisi tarkoitus tosiaan maalata katto ja seinät. Ainoastaan sänky jää tähän huoneeseen, sillä sisustan sen kokonaan uudelleen. En tosin juurikaan osta mitään uutta, vaan minullahan oli niitä varmuusvarastoja, niin kuin jotkut saattavat muistaa, hamsteri kun olen.Valmiin lopputuloksen näytän sitten kunhan se on valmis.

****

Sitten, löysin kirpparilta tämmöisen kirjan,

Kotilieden toimittama Ihana Vuosi-kirja, en muista nähneeni tätä koskaan aikasemmin, mutta kun selailin sitä, sieltä löytyi paljon mukavia vinkkejä sisustamiseen ja ruokaohjeita sekä TÄMÄ.....;=))))

Ohje tämmöiseen kasvatuslootaan. TÄMMÖINEN me sitten tehdään keväällä mun kasvimaalle, ainakin yksi.

Mulla on jemmassa viitisen ikkunaa, ja lautaa sitten haetaan. Minusta tämä on kivan näköinen ja luultavasti

myös helppo tehdä. Ei ole kallis ratkaisu. Sinne sitten laitan jotain, vaikka salaattia ja basilikaa ja muita yrttejä kasvamaan.

****

Lunta on ihan kaaaaamalasti...viikonloppuna on pakko lapioida omenapuiden ympäriltä lunta, koska jänöjussit ovat piiiitkiä poikia/tyttöjä, niiden nenät jo haistelevat omenapuun oksia..Mokomat ristihuulet.

Kyllä kait minä niistäkin tykkään, vaikka välillä ovatkin vähän ärsyttäviä. Ainakin ne tykkäävät minusta, jäljistä päätellen.Ja Väinökin tykkää, suorastaan rakastaa jäljestää niiden jälkiä. Viikot soljuvat melkein itsekseen ohi, kohta ollaan jo tammikuun lopussa, ensi viikon loppuna, tarkemmin 28.1. tyttäreni täyttää mukavat 21 vuotta, hän on luvannut tarjota omassa kodissaan meille "suolaista ja makeaa" hänen sanoja lainatakseni. Jotain pitäs keksiä lahjaksikin.

****

Tämmöistä täällä meillä, tällä kertaa. ;) Ai niin, Wanilla Rosen/Riitan kirjahan ilmestyy helmikuun aikana,hänen sivuillaan on siitä tarkemmin tietoa. Linkki tuolla ylhäällä, silvuplee...

ja

ISO KIITOS

kaikille teille kommentoijille ja täällä muuten vaan käyneille.

Viikonloppuna taas vierailen teidän luonanne, kuulumisia kurkkimassa.

Toivottelee Tuija

Niin ja vielä...tunnustuksiakin on liikkeellä, en ole niitä unohtanut, viikon loppuna sitten paremmalla ajalla
käyn ne läpi, kiitos niistäkin toooooosi <3 paljon teille.

Hip, hei ! Nyt pelittää...

Näiden ihanien kukkasten myötä toivotan teidät tervetulleiksi takaisin tänne Latvatielle, seuraamaan meidän makkarin remonttia, ensimmäistä sellaista isompaa, sitten muuttomme vuonna 1997 marraskuussa.

***

Tässä oli aikaa vähän selailla viime vuotisia kuvia, ja huomasin, että minulla on täällä kotikoneella sellaisia kuvia, joita ei ole töissä, tämä on  yksi niistä. Olenkin miettinyt, että olisi aika järkevää tehdä esim Ifin ohjelmalla puutarhakirja, silloin sitä voisi aina selailla kun huvittaa ja siihen voisi valikoida kuvia keväästä syksyyn. Koneelta kuvat on hankalasti löydettävissä, ainakin minun. Kaitpa siihenkin jonkun järjestyksen saisi?

Tämän talon edustalla olivat nuo ruiskaunokit ja unikot, kuva on Billnäsistä.

Minä kyllä asuisin mielelläni tuolla..;=)

Meillä olikin aika härdelli viikko, edellis viikonloppuna hajosi jääviileäkaapi, sitä hommattin ja roudasin ees taas, varastoon ja takas sellaisia jääkaapin tavaroita mitkä siellä säilyvät. Oli vähän ahdasta yrittää sulloa kaikki ruokatarvikkeet ja ruuat pieneen jääkaappin, tänään sitten tuli uudet, Gigantista ostettiin, ihan tavalliset, valkoiset Whirepoolin pakastin ja jääkaappi, on ne nyt hienot, uudet ja puhtaat. JA mikä parasta pakastinta EI tarvitse itse sulattaa. Jee..;=)

****

Mutta asiaan, siis makkarin remontti on käynnistynyt, laitan kuvia siitä alkuperäisasussaan tässä tällä viikolla.Tapetit on saatu poistettua ja ens viikonloppuna on maalausta tiedossa. Laitan makkarin kalustuksen varmaan melko uusiksi, sänkyä lukuun ottamatta. Kirpparilla on mennyt hyvin kaupaksi tavaraa, ja tietenkin olen myös ostanut, sattui nimittäin niin harmillisesti...;=) että eräät sisustusystävät olivat ottaneet pöydän samalle viikolle ja vieläpä ihan melkein meitsin viereen. Plääh..no senhän tietää...kassit heiluen sieltä ekana iltana lähdin. Mutta tyytyväisenä ja sehän on pääasia.

****

Kiitos kovasti edellisen postauksen kommenteista, vaikkei kuvia ollutkaan tarjolla. Uusille lukijoille, tervetuloa!

Terveisin Tuija





Uutta pukkaa

Kiitos paljon kaikista, mieltä kovasti lämmittävistä kommenteistanne, edelliseen postaukseen !

***

Kuvia en vieläkään saa ladattua vaikka olen mitä tehnyt,niin paitsi ostanut sitä lisätilaa...heh...joudun sen varmaan tekemään.

***

Mutta täällä minä aherran iloksenne, ja ulkomuoto on ainakin muuttunut jo paaaaljon keväisemmäksi, minua kovasti viehättävät nuo valkoiset unikot (kosmoskukka kuulemma ). Alkoi jo pikkuhiljaa ärsyttämään se värien kirjo, mikä vanhassa mallissa oli.
***
 Palaan tässä kyllä pian myös kuvien merkeissä, joten elekeehän hättäilkö, huilataan, huilataan tovi.

Talviset terveiset

Tuija

Kesä talven keskelle, osa 2

Viime kesästä, nyt jälkeen päin kuvia katsellessa, jäin mieleen loppukesän ihana lämpö.

Mittari hipoi yli kolmenkymmenen lukemia harva se päivä, nyt kun miettii, niin ne tuntuvat oikein mukavilta lukemilta. Itse innostuin tekemään asetelmia kaikenlaisista tavaroista, joita olen haalinut matkan varrella.

Vanhoja perunakappoja, ikkunanpokia etc...

Mikähän tämäkin nyt oli? Nimet unohtuvat talven aikana. Mutta sen vannon, että tätä köynnöstä tulee tänäkin kesänä. SE oli niin rehevä ja kukat olivat tosi ihanat. Nämä olivat valkoiset, voisihan niitä nyt laittaa muunkin värisiä ympäri pihaa, pitkin puita kasvamaan.Kuka muistaa nimen?

Rottinkituoli hajuherneiden vieressä oli kieltämättä mukava paikka.

Terijoen salavat olivat oikein komeita loppukesästä. Siellä puskassa pilkistää grilli, joka ostettiin muuttavilta naapureilta, nyt olisi kesällä tarkoitus se laittaa paikoilleen,  jospa siihen saisi savustusosan myös.

Keijunmekkoa ei voi myöskään unohtaa. Sekin oli yksi suosikkejani viime kesänä, loistava, pitkäaikainen kukinta. Aivan varmasti myös tämän kesän suosikki.

Ja verenpisarat,jotka nauttivat olla JUURI tässä paikassa, syksyllä oli surullista heittää menemään, mutta kaikkea en minäkään voi varastoida. Varma valinta myös täksi kesäksi.

Ja tietenkin ihanat pelargoniat, joita ilman en ikinä voisi omaa kesääni kuvitella. He ovat nyt varastossa, nauttimassa lepokaudesta ja jo pikkuhiljaa heräilemässä uuteen kevääseen.

Alaterassini sai  uudet kalusteet Wanillasta. Nappiostos.! Voi miten kaipaankaan istumaan tuonne, siellä muuten tuoksuu keväällä ihanasti tuoksukuusama sekä unkarinsyreeni.

Ja arvatkaa mitä nyt tapahtui...voi hitsin hitsi...nyt loppui tallennustila kuville.Kauheeta mitä mä nyt teen?

Nyt loppu kesän muistelut ja alkoi vimmattu miettiminen...;=)

A P U A !!!!!  H E L P!!!! S.O.S !!!!

;=)

Toivoo epätoivoinen koneenkäyttäjä Tuija

Mietin tässä,että onkohan nää mun kuvat jotenki liian isoja, kun ei mahtunut enempää? Osaako joku antaa hyvän vinkin, miten tästä eteenpäin, onko jollain muulla käynyt näin?

Kevät talven keskelle, osa 1

Ajattelin minäkin vähän muistella viime vuotta kukkien merkeissä, ja aloitan keväästä. Itsehän aloitin bloggamisen toukokuussa, joskin olin kyllä seurannut jo ainakin vuoden verran monia teistä ja paljon saksalaisia ja ruotsalaisia kauniita blogeja. Itse ajattelin, että laitan pelkästään puutarhablogin, mutta sittemmin on mopo karannut käsistä ja mukavaa on ollut.

Tässä vaiheessa kevättä, värillä ei ole väliä.

Siellä ne on, mun silmäterät...ihan pieninä vielä...

Singeripöytä saa vaihtuvat asetelmat, keväällä yhtä, kesällä toista ja talvella omat juttunsa.

Alaterassi koki muodon muutoksen kesän aikana. Uudet( vanhat ) kalusteet ja uudet köynnökset syksyllä

Mukava katsoa mitä niistä tuli.

Kevään tuoksuja metsässä Väinön kanssa.

Mooooonta uutta enkeliä.

Juhannusruusuja

Sitten tämä mieletön kukka, joka kukki koko kesän ja syksyn ja kasvoi valtavaksi, sen olen tallettanut sydämeeni ikiajoiksi. Näitä ostan tänäkin vuonna,jos vain on tarjolla, ja suosittelen lämpöisesti.

Tämä mieletön nuppumäärä antoi luvan odottaa rehevää kukintaa.

Mooseksen palavapensas, yksi lemppareitani.

Lupiinien kaunis kukinta, vaikka ovatkin joskus riesanakin.

Unkarinsyreenin mieletön kukkamäärä oli ihana ylläri.

Ilman ihania orvokkeja ei tule kevättä.

Oma sammakkokokoelmani sai jälleen viime kesänä uusia jäseniä.

Ja sitten vihdoin, minun alkukesäni kohokohta, pionien runsaslukuinen kukinta, joka saa minut aina yhtä iloiseksi. Miten ihmeessä voikaan olla sen kukka niin kaunis.

Voin melkein tuntea tuoksun nenässäni. ONNEKSI laiton pionipenkkiiini uusia kukkioita, ihan jänskättää mitähän sieltä tulee. Olen puutarhahullu, puutarha tekee minut onnelliseksi, siitä saan niin paljon voimaa ja nyt sanon, että onneksi, onneksi se ei ole koskaan valmis.

*************

Jotta ei menisi ihan muisteloksi, niin tänään olin vapaapäivällä ja eilisen hiihtolenkin, avannon ja spinning- tunnin jälkeen, tämä päivä on ollut vähän "kankea", joten päätin leipoa.Tässä viimeisimmässä ruoka Pirkan lehdessä oli herkullisen oloinen bostonin kakku, jossa oli tiramisurahkaa välissä.

siis tekemään...

Ainakin se näytti melkein samalta kuin lehden kuvassa, saas nähdä miltä maistuu.

Muutenkin tuossa lehdessä oli paljon kivoja ohjeita, joita aion kokeilla.

**********

Kiitos teille ystävät mieltä piristävistä kommenteistanne, on niin mukavaa aina tulla katsomaan, että kukahan se on tänään käynyt meillä kyläilemässä. Kommentit ovat tervetulleita, yritän myös itse käydä usein teidän luonanne vierailulla.

***********

Kirppis kutsuu.....

Mukavaa viikonloppua ystävät!

Tuija

Joulun jälkeistä eloa

Tervehdys ystävät!

Kiitos ihan kamalasti runsaslukuisista uuden vuoden toivotuksista, on mukava aloitta uusi vuosi kanssanne.

Toivotaan tästä vuodesta ihanaa ja inspiroivaa puutarhavuotta, itse olen jo aloittanut kevään suunnittelun.

Tässä tulee kaksi uuden vuoden lupausta, jotka tein, ja haluan jakaa ne kanssanne;

* kevään työt aloitan ikävämmästä päästä, elikkä talon vasemmanpuoleinen pääty on ihan järkyttävä;

   siellä on kurttulehtiruusuja istutettuna, mutta välit pitää putsata ja laittaa juurimattoa ja sitten kate päälle,

   jotta rikkaruohot ( lue; ohdakkeet) eivät pääset tulemaan sieltä runsaslukuisena läpi. Väliin voisi istuttaa

   jotain korkeampaa, jotta se saisi vähän ryhtiä...kuka ehdottaa mitä? Savimaaa, nääs....;=(

* toinen keväinen työ minkä aina jätän viimeiseksi on kasvimaan kunnostus, ja siksipä siellä ei ole mitään

   kasvanutkaan aikoihin....! Elikkä siis jää kokonaan tekemättä. Nyt teen sinne heti "syväpuhdistuksen" ja

   sen jälkeen, mieheni saa tehdä ne istutuslaatikot..näytän niistä kuvat tässä kevään mittaan, koska tiedän jo

   millaiset niistä tulee!

***

Katsotaan, saanko pidettyä lupaukseni, minulla on tapana aloittaa aina mukavammasta päästä...

ilmestyi eilen! Itse en juurikaan ole siemeniä tilannut, koska minulla ei ole kärsivällisyyttä kasvatella kasveja siemenistä. Mutta luultavasti jokunen muu tilaa ja se on hieno juttu.

itse ostin eilen aivan ihastuttavan kerrotun Saint Paulian, vaaleanpunainen  ja niin suloinen, että...!

Ihan vaan K-marketista, jännä juttu, että siellä on välillä ihania kukkia.

Harmi, että oli vain yksi.

Ostin Plantagenista useamman valkoisen hyasintin ja olen pitänyt niitä varastossa, joten eivät ole kasvattaneet kukkavartta kovasti, otan niitä pari aina kerrallaan vielä sisään, nauttiakseni niiden ihanasta tuoksusta ja valkoisesta kauneudesta.

Eikö ole suloinen.

*****

Tein uudeksi vuodeksi aivan ihanan makuisen aprikoosimascarponekääretortun, jonka ohje on täältä.

Arleena on mainio kokki, häneltä saan aivan mahtavia vinkkejä ruuanlaittoon.Elikkä terveiset hänelle.

*****

Nyt on kuitenkin aika nauttia vielä talvesta hiihdon merkeissä. Melkein kotoani pääsen hiihtoladulle ja sunnuntaina kävinkin ekaa kertaa hiihtämässä, otin vahingossa väärät sukset ja luisto oli mitä oli, mutta hiihdin urhoollisesti muutaman kilometrin lenkin. Seuraavan päivänä kävely olikin sitten kuin puu-ukolla. MUTTA parasta oli, että lonkkani kesti sen ja nyt huomaankin sen olevan jo ihan hyvässä kunnossa. Mieli on korkealla, koska pääsen jälleen rakkaan harrastukseni zumban pariin. Syksyn liikkumattomuus olikin siis vain hyvästä. Olisinkohan oppinut jo vähän kärsivällisyyttä? Se on hyve joka minulta puuttuu.

*****

Terveisin Tuija